Olet hyvä sellaisena kuin olet

Mikä on sinulle tärkeää? Milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään arvojasi? Suosittelemme lämpimästi ottamaan aikaa tähän. Arvosi saattavat muuttua vuosien varrella ja välillä on hyvä pohtia mikä on tärkeää juuri sinulle.

Arvosi auttavat sinua kehittymään, kasvamaan, tekemään päätöksiä ja luomaan haluamasi tulevaisuuden. Kun teet valintoja arvomaailmasi huomioon ottaen, keskityt todennäköisemmin siihen mikä on lähellä sydäntäsi.

On myös helpompaa elää itselleen merkityksellistä elämää ja toteuttaa tavoitteita, kun tuntee arvonsa. Muun muassa näistä syistä istuimme alas ja vietimme muutaman tunnin pohtien Joyllan arvoja. Yllätys, yllätys! Meille kaikista tärkeimmiksi arvoiksi nousivat rakkaus ja merkitys. Tajusimme myös, etteivät nämä ole saaneet ansaitsemaansa näkyvyyttä viestinnässämme.

Rakkaudella emme tarkoita pelkästään romanttista rakkautta, vaan rakkautta, auttamista, hyväsydämisyyttä, kunnioitusta, myötätuntoa, ystävällisyyttä ja paljon muuta. Eikä ainoastaan ihmisiä, vaan myös luontoa ja eläimiä kohtaan.

Merkitystä puolestaan saamme esimerkiksi rakkaudesta ja siihen liittyvistä asioista. Merkitys vastaa kysymykseen miksi. Miksi teemme mitä teemme? Merkityksen tärkeys on myös suuren suuri syy Joyllan perustamiselle.

Omat arvomme tuntuvat kovin pehmeiltä. Olemmekin pohtineet, miten näiden esille tuominen toimii käytännössä ja miten ne otetaan vastaan. Olemme kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että on tärkeää tuoda oma äänemme esille ja antaa aitoutemme loistaa. Lisäksi arvoista keskusteleminen on tärkeää, jotta ymmärrämme toisiamme ja valintojamme. Yhteiset arvot voivat saada ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.

Mitkä ovat sinun 3 - 5 tärkeintä arvoasi ja ovatko nämä näkyvillä arjessasi? Saatat nimittäin uuvuttaa itsesi, jos teet liikaa kompromisseja arvojesi suhteen. Jos esimerkiksi luovuus on sinulle tärkeää, niin varaa kalenteriisi aikaa luovuudelle. Anna itsellesi lupa nauttia siitä kuka olet. <3  

Ilolla, 
Netta

Puhu itsellesi kuin hyvälle ystävälle

Toivottavasti olet päässyt nauttimaan upeasta kesästä. Me päätimme ottaa pienen hengähdystauon kesällä ja ladata akkuja syksyä varten loman merkeissä.

Ajattelin, että lomalta palaaminen ei tällä kertaa tuottaisi ongelmia, olenhan luonut itselleni unelmatyön, jota on ilo tehdä. Toisin kuitenkin kävi, tuntui haastavalta palata arkeen ja löytää sama into ja energia tekemiseen kuin mitä koin ennen lomia. Tästä heräsi erilaisia ajatuksia: ”Kyllähän minun pitäisi pomppia ilosta palata unelmatyöhön” ja ”olen laiska ja huono ihminen, koska töihin palaaminen tuntuu vaikealta”.

Onneksi hälytyskellot alkoivat kuitenkin soida ja muistutin itseäni itsemyötätunnon tärkeydestä. Miten puhuisin, jos kyseessä olisi hyvä ystäväni? Tuskin syyttäisin häntä laiskaksi tai huonoksi ihmiseksi. Kun huomaat kärsiväsi tai syyttäväsi itseäsi jostakin, yksi hyvä tapa on juurikin miettiä, miten käyttäytyisit hyvää ystävää kohtaan ja pyrkiä samaan itsesi kanssa.

Tunnetun itsemyötätunnon tutkijan, professori Kristin Neffin mukaan, itsemyötätunnon kokeminen ei juurikaan eroa myötätunnon kokemisesta muita kohtaan. Ensin tulee huomata kärsimys, jonka jälkeen tämä herättää lämpimiä tunteita ja auttamisen halua. Myötätunnon kokeminen sisältää myös ymmärryksen siitä, että kärsimys, epäonnistumiset ja epätäydellisyys kuuluvat elämään.

Itsemyötätuntoisena käyttäydymme samalla lailla itseämme kohtaan kohdatessamme vaikeuksia, epäonnistumisia tai sellaisia puolia, joista emme itsessämme pidä. Sisäisen kriitikon sijaan kannattaa silloin kaivaa esiin itsemyötätunnon ääni. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja oman kriitikon kuunteleminen vain vaikeuttaa tilanteesta ulospääsyä.

Aloin siis puhua itselleni myötätunnon äänellä, kuin hyvälle ystävälle. Ymmärsin, että on ihan ok tuntea lomaltapaluun tuskaa myös unelmien työssä. Nyt olenkin jo päässyt ihan hyvään vauhtiin, luultavasti nopeammin, kuin jos olisi jatkanut itseni syyttämistä.

Työn tuloksena olemmekin toteuttamassa uutta ilmaiswebinaaria, mistä kerromme teille pian lisää!

Ilolla,
Paulina

Haltioitumisen haltioiva voima

Olen onnekkaana saanut työskennellä mökillä saariston upeissa maisemissa viimeisen parin päivän aikana. Suomen luonto tarjoaa upeita kokemuksia ja olen muun muassa todistanut oikein kauniin ja pysäyttävän auringonlaskun rantakalliolta.

Esimerkiksi tällaiset luonnonilmiöt herättävät meissä haltioitumisen ja kunnioituksen tunnetta (englanniksi awe). Tämä on siis se ihmetyksen tunne joka herää, kun kohtaamme jotakin valtavaa ja avaraa joka haastaa meidän nykyisen maailmankuvan. Haltioituminen ja kunnioitus siirtää meidän huomiomme pois itsestämme ja muistuttaa meitä siitä, että olemme osa jotain suurempaa.

Tähän liittyen on saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että haltioituminen voi lisätä onnellisuutta. Haltioitumisen kokeminen voi myös vähentää kiireen tunnetta, mikä voi johtaa siihen, että olemme alttiimpia auttamaan muita. Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että haltioitumisen tunne voisi jopa kohentaa meidän vastustuskykyä.

Haltioitumisen kokeminen ei välttämättä vaadi sitä, että matkustaisimme muualle tai poistuisimme edes omasta kodistamme. Haltioitumista voi kokea melkein missä vaan, mutta usein tätä tapahtuu paikoissa, jotka ovat avaria ja joissa on jotakin uutta. Tällaisia paikkoja voi löytyä sekä luonnosta että kaupungista, esimerkiksi ulkona tähtitaivaan alta tai korkean rakennuksen päältä.

Saman tyyppisen tunteen voi myös saada aikaiseksi katsomalla kuvia tai videoita haltioitumista herättävistä asioista. Hieno esimerkki tällaisesta videosta ja Suomen kauniista luonnosta löytyy täältä.

Anna kokemukselle täysi huomiosi, niin saat siitä eniten irti. Haltioivaa viikon jatkoa!

Ilolla,
Paulina

Mikä ihmeen positiivinen psykologia?

Kun kerromme ihmisille positiivisesta psykologiasta, saamme usein vastata kysymykseen: ”No mitä se negatiivinen psykologia on?”

Niin sanotun perinteisen psykologian ja positiivisen psykologian eroa voisikin kuvailla janan avulla, joka kulkee välillä -10 ja +10. Perinteinen psykologia tutkii sitä, miten pääsemme miinuspuolelta nollaan. Tästä janan miinuspuolesta tiedämme jo hyvin paljon. Erityisesti toinen maailmansota ja sen seuraukset antoivat aihetta tutkia janan negatiivista osuutta. Vuonna 2000 tehty tutkimus osoitti, että edellisten 30 vuoden aikana oli julkaistu jopa 46 000 masennusta käsittelevää tieteellistä artikkelia.

Toisin oli onnellisuuden kanssa; siitä oli julkaistu ainoastaan 400 tutkimusta. Kuitenkin suuri osa ihmisistä varmaankin sanoisi, että onnellisuus on yksi tärkeimmistä asioista heidän elämässään.

Tähän epäkohtaan herättiin vuonna 1998, jolloin Martin Seligman, niin sanottu positiivisen psykologian isä, toimi American Psychology Associationin puheenjohtajana ja pani alulleen positiivisen psykologian tutkimuksen.

Pahoinvoinnin poissaolo ei ole yhtä kuin hyvinvointi, ja viime vuosikymmeninä tämä uusi tieteenala onkin ryhtynyt tutkimaan sitä, miten pääsemme nollasta plussan puolelle ja kukoistukseen. Ja tarvetta näyttää olevan, erään 3000 ihmistä käsittäneen tutkimuksen mukaan ainoastaan 17 % meistä kukoistaa, 57 % voi kohtuullisen hyvin, 12 % on nuutuneita, eli nollan paikkeilla, ja 14 % vakavasti masentuneita.

Alun perin psykologialla oli kolme missiota: parantaa mielisairauksia, tehdä ihmisten elämästä onnellisempaa, tuottavampaa ja tyydyttävämpää sekä tunnistaa ja vaalia lahjakkuutta. Hiljalleen pääpaino kuitenkin siirtyi vikojen ja sairauksien tutkimiseen, kun psykologit lyöttäytyivät psykiatrien rinnalle hoitamaan veteraaneja ja sodista traumatisoituneita ihmisiä.

Positiivisessa psykologiassa tutkittavat asiat eivät siis millään lailla ole uusia. Jo antiikin filosofit, kuten Platon ja Aristoteles, pohtivat hyvää elämää ja elämän merkityksellisyyttä. 1900-luvulla humanistinen psykologia ja esimerkiksi Abraham Maslow ja Viktor Frankl tutkivat näitä samoja aihealueita. Heiltä puuttui kuitenkin tieteellinen näyttö, ja tätä asiaa positiivinen psykologia pyrkii aktiivisesti paikkaamaan.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä tasapaino pimeän ja valoisan puolen välillä. Positiivista psykologiaa syytetään välillä positiivisuuden tyranniasta ja yltiöpositiivisuudesta. Ihmiselämä sisältää kuitenkin sekä hyviä että huonoja hetkiä ja nämä kaikki ovat meille merkittäviä. Tällä hetkellä puhutaankin positiivisen psykologian toisesta aallosta, positiivinen psykologia 2.0, joka pyrkii huomioimaan sekä pimeyden että valoisuuden. Positiivinen psykologia ei myöskään korvaa sitä perinteistä puolta, vaan molempia tarvitaan.

Me haluammekin aktiivisesti tuoda esiin tätä kokonaisvaltaista käsitystä ihmiselämästä iloineen ja suruineen ja tarjota työkaluja ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä kukoistuksen edistämiseen.

Ilolla,
Paulina