Viime viikot ovat olleet innostavia. Olen päässyt keskustelemaan ja kertomaan minua kiinnostavista aiheista joukolle lehtien toimittajia, radio- ja tv-toimittajia, bloggaajia, podcastin tuottajia, kirjan toimittajia sekä muita ihmisiä, joita itsensä johtamisen ja aikaansaamisen teemat eri syistä kiinnostavat.
Tässä kuussa julkaistu kirjani ”Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi” on syynä siihen, miksi tämä tapahtuu juuri nyt. Itsensä johtaminen aiheena on kuitenkin ollut tärkeä jo pidemmän aikaa ja nyt huomaan miten median edustajat oikein janoavat erilaisia vinkkejä ja menetelmiä, joita voisivat välittää seuraajilleen. Siksipä haluan nyt kertoa sinulle, mistä ajatukseni ovat peräisin, sekä miten positiivisen psykologian opiskelu Joyllan kurssilla sekä valmennuksen opinnot Valmentamossa ovat vaikuttaneet minun elämääni.
Ratkaisukeskeisyys
Saatamme arkisissa keskusteluissamme omistaa todella suuren osan ajasta sen pohtimiseen, mikä on pielessä. Sellainen negatiivisten tunteiden tuulettaminen on omalla tavallaan hyödyllistä ja vapauttavaa, joskus tarpeellistakin. Siitä en kuitenkaan kokenut reilun kymmenen vuoden työurani jälkeen löytäväni enää uutta. Sen sijaan se ratkaisukeskeisyys, joka tuli heti vastaan valmennuksen maailmassa, toi minulle lukuisia uusia oivalluksia.
Miten vahingollista voikaan olla ajattelu, jossa jotakin uutta aloitetaan vasta sitten, kun jokin kiusallinen ongelma on selätetty. Ongelmaan keskittyminen kapeuttaa ajattelua, eikä uusia näkökulmia ole helppoa löytää silloin. Kuitenkin meistä jokainen voi itseään kuuntelemalla tavoittaa, mikä tuntuisi innostavalta. Jopa masentuneet asiakkaani ovat löytäneet kiinnostuksen kohteita. Omaan intohimoon keskittyminen avaa mielessä uusia ovia, joiden takana ratkaisut asuvat.
Nykyisin en enää kovin pitkään viivy ajatuksissani ongelmissa, vaan mietin, mikä veisi eteenpäin. En enää käytä kovinkaan paljoa aikaa riskien pohtimiseen, tai tulevien epäonnistumisten maalailuun mielessäni. Sen sijaan keskityn siihen, mitä olen saanut aikaan ja mitä aion tehdä seuraavaksi.
Positiivinen mieliala
Monia ärsyttää amerikkalaistyylinen onnellisuushömppä. Positiivinen psykologia on kuitenkin vakavasti otettava uudehko tieteenala ja monet menestyvät yritykset ovatkin tämän jo oivaltaneet. Positiivisella mielellä luovuus kukoistaa, työt sujuvat helposti ja ihmiset voivat hyvin. Pakottamalla positiivisuutta ei synny, mutta se on taito, jota kannattaa harjoitella.
Tee nyt pieni ajatuskoe: Ajattele hetki niitä tehtäviä, joita sinulla on vielä tekemättä. Voit ehkä tunnistaa kehossasi raskaan tunteen, ja mieli kuormittuu välittömästi. Saatat jopa samalla soimata itseäsi siitä, mitä on jäänyt rästiin. Vaihda sitten ajatuksesi siihen, mitä olet jo saanut aikaan. Muistele tekemiäsi tehtäviä, ja kiittele itseäsi niistä. Yhtäkkiä olo kehossasi onkin kevyempi, mieli rauhoittuu ja muuttuu valoisammaksi.
Positiivinen psykologia tutkii ihmisen toimintaa sellaisesta näkökulmasta, jossa vaikutusmahdollisuudet oman mielen toimintaan korostuvat. Pelkkä ajattelun kohteen vaihtaminen sai äskeisessä ajatuskokeessa aikaan kokonaisvaltaisen muutoksen olotilassasi. Oman mielen johtaminen on juuri sitä, että sinä voit yhä enemmän päättää, mihin keskityt – ja toisaalta mihin et keskity.
Usko itseesi
Omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin uskominen on positiivisen psykologian keskeisiä tutkimuskohteita. Onhan selvää, ettemme tartu sellaisiin haasteisiin, jotka tuntuvat meille ylimitoitetuilta. Ihmiset ovat kuitenkin huonoja arvioimaan kyvykkyyttään etukäteen. Usein arvio on virheellinen juuri siihen suuntaan, ettemme usko pystyvämme johonkin, vaikka todellisuudessa pystymmekin. Sen vuoksi vasta kokeilemalla selviää, mihin kykymme ja mahdollisuutemme yltävät.
Olosuhteet eivät pelkästään määritä mahdollisuuksiamme. Mielikuvat niistä syntyvät pitkälti mielessämme. Samoista lähtökohdista voidaan ponnistaa aika erilaisiin lopputuloksiin. Joillakin usko itseen on vahva, ja toisilla se voi kehittyä elämän aikana kokemusten myötä – se vaatii kuitenkin ryhtymistä, kokeilemista ja harjoittelua. Mielikuva itsestä alkaa muodostua jo lapsuudessa, mutta kehittyy koko elämän ajan.
Mielikuva kyvyistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa ennen kaikkea tekemiseemme. Se joka uskoo itseensä, yrittää sinnikkäästi, ja on valmis tekemään paljon työtä, koska hän ajattelee, että voi onnistua. Siksi hän myös todennäköisemmin onnistuu. Se joka ponnistelee ja harjoittelee, pääsee todennäköisesti myös maaliin.
Pystyvyyden tunnetta on tutkittu esimerkiksi koululaisilla. Opettajille kerrottiin, miten heidän luokkansa oppilaat olivat pärjänneet kykytesteissä. Tiedot eivät kuitenkaan olleet oikeita, vaan ne arvottiin, eikä niillä ollut mitään tekemistä todellisten testitulosten kanssa. Jo puolen vuoden kohdalla huomattiin, että ne keille oli arvottu hyvät testitulokset, pärjäsivät muita paremmin. Opettajien käsitys siis välittyi noille lapsille, ja sai nämä yrittämään enemmän, vaikka opettajat kokivat kohtelevansa kaikkia lapsia tasapuolisesti.
Olen tietoisesti avannut mieltäni mahdollisuuksille. Vaikka jonkin uuden tehtävän aloittaminen joskus tuntuisi haastavalta, luon mielikuvan siitä, että onnistun siinä. Saatan jopa sanoa itselleni mielessäni, että minulla on kaikki kyvyt ja mahdollisuudet tämän tekemiseen. Tarvitaan vain selkeä tavoite ja suunnitelma, jonka sitten toteutan.
Valikoi mielekkäät tekemiset
Nautimme usein sellaisesta tekemisestä, jossa olemme luonnostamme hyviä. Siksi ihmiset, jotka seuraavat omaa innostustaan ja intohimoaan, tulevat todennäköisesti toteuttaneeksi itseään sellaisilla aloilla, joilla heidän kykynsä tulevat parhaiten käyttöön.
Elämän aikana tätä oman innostuksen seuraamista voivat häiritä monenlaiset ulkopuoliset odotukset. Ehkä vanhemmat haluavat lapsestaan vaikkapa lääkärin tai urheilusankarin, ja ohjaavat lapsen hyvässä tarkoituksessa oikeiden harrastusten pariin. Yhteiskunta välittää meille ajatuksia siitä, mikä on elämässä tavoittelemisen arvoista.
Moni kokee jossakin vaiheessa elämää tarvetta pysähtyä miettimään, mikä on itselle todella tärkeää. Nämä pohdinnat ohjaavat joskus kokonaan uusille urille. Se voi johtaa yllättäviinkin elämänmuutoksiin, joista seuraa paljon iloa ja uutta innostusta työntekoon ja vapaa-aikaan. Olemme parhaimmillamme, kun saamme toteuttaa itseämme meille aidosti tärkeissä asioissa.
Olen ryhtynyt valikoivaksi tekemisten suhteen. Kun ryhdyin kirjoittamaan kirjaa, en vielä tiennyt, mitä siitä syntyy. En tiennyt haluaako kukaan kustantaa sitä, saati sitten lukea sitä. Aihe tuntui minusta kuitenkin tärkeältä, ja päätin ryhtyä toimeen, vaikka aikaakaan en varsinaisesti ollut. Kirja syntyi, se kustannettiin ja nyt sen voivat lukea kaikki halukkaat. Kirjoittaminen oli ehkä innostavin projekti, mitä olen koskaan toteuttanut.
Kasvun asenne
Elämään mahtuu monenlaista, eikä kaikki läheskään aina suju suunnitelmiemme mukaan. Henkinen kypsyytemme punnitaan lopulta silloin, kun epäonnistumme. Osaammeko tarttua siihen kasvun ja oppimisen mahdollisuuteen, jonka harmillinen takaisku tarjoaa? Kasvun asenne tarkoittaa sitä, että miellämme koko elämän oppimisen prosessiksi, jossa kehitymme erilaisten elämänvaiheiden ja tapahtumien kautta koko ajan kyvykkäämmiksi.
Voimme valita uskommeko muutokseen vai pysyvyyteen. Jos jaksaa uskoa, että seuraavalla yrityksellä onnistuu, on helppo lähteä jatkamaan epäonnistumisen jälkeenkin. Harjoittelemalla oppii parhaiten. Voisimme ottaa mallia lapsista, jotka oppivat kyllä kaikki kävelemään – kukin omassa tahdissaan ja lukuisten kompasteluiden kautta.
Sattuma vai valmistautuminen
Lottovoittaja valitaan sattumanvaraisesti – toisaalta kaikki lottovoittajat ovat lotonneet. Elämässä harva asia on niin epätodennäköinen kuin lottovoitto, ja yleensä omalla toiminnalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten onnistuu. Myös mielen valmiudella on paljon tekemistä monessa tilaisuudessa. Kun olet valmistautunut ja asettanut tavoitteesi, alat huomata tilaisuuksia.
Onnistumisen mahdollisuus kasvaa tilaisuuksiin tarttumalla. Liika epäröinti taas helposti luo tilanteen, jossa yrittäminen ja harjoittelu jää vähäiseksi. Kun olet päättänyt mihin pyrit, ota rohkeasti askeleita tavoitteesi suuntaan. Avoimella mielellä tilaisuudet avautuvat sinnekin, missä muut eivät niitä huomaa. Saatat vaikka tehdä itse oman tilaisuutesi, niin kuin minä tein keksimällä kirjaidean, ja lähtemällä toteuttamaan kirjaprojektia.
- Satu Pihlaja
Satu Pihlaja toimii psykoterapeuttina, kouluttajana ja valmentajana, sekä tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Hän kirjoitti tietokirjan "Aikaansaamisen taika - näin johdat itseäsi", jossa käsitellään itsensä johtamista positiivisen psykologian näkökulmasta. Lisätietoja Satusta löydät osoitteesta www.satupihlaja.com.