Elettiin vuotta 2007 ja Ritva Enäkoski oli pitämässä viestintäkoulutusta Kauppakorkeakoulussa. Samassa koulutussessiossa puhui Anneli Litovaara, jonka kaksi sanaa syöpyi Enäkoskeen lähtemättömästi: positiivinen psykologia.
− Siinä se oli! Hän puhui juuri siitä, mistä me olimme luennoineet koulutuksissamme Marco Bjurströmin kanssa jo pitkään. Viestintäkoulutustemme teemana oli ollut myönteisyyden voima, ja positiivisesta psykologiasta saisimme uskottavuuden ja tieteellisen näytön luennoillemme. Soitin heti Marcolle, että ”jess, nyt meitä ei enää kivitetä tai naureta ulos ”, Ritva Enäkoski kertoo nauraen.
Enäkoski alkoi kahlata tarjolla olevia positiivisen psykologian koulutuksia oppiakseen lisää. Hän kävi kursseja TaitoBa Housessa, Helsingin yliopistossa, Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hillissä ja Pennsylvanian yliopistossa. Joyllan kautta positiivisen psykologian asiantuntijaksi hän kouluttautui vuonna 2019.
− Ymmärsin, että myönteisyydellä on valtava voima. Halusin oppia siitä lisää ja mikä olisi parempi opettaja kuin positiivisen psykologian tieteenala. Positiivisessa psykologiassa tutkitaan asioita, joista saa myönteistä nostetta elämään. Myönteisyydellä ja realistisella optimismilla saa aikaan paljon. Tieteenala tarjoaa tavalliselle ihmiselle sopivia selviytymisstrategioita myös ikävien asioiden ja tunteiden kohtaamiseen.
Oppi innosti ja vuonna 2015 Enäkoski perusti Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimii yhä.
ASIANTUNTIJAKSI JOYLLAN KOULUTUKSELLA
Joyllan Positive Psychology Practitioner™ -koulutus oli Enäkoskelle silmiä avaava, vaikka takana oli jo useita vuosia positiiviseen psykologiaan perehtyen.
− Joyllan Kukoistuksen kehys on aivan erinomaisesti koostettu malli! Olen aiemmilla luennoilla kuullut muun muassa Martin Seligmanin ja Barbara Fredricksonin hyvinvointimalleja, mutta Joyllan koulutukseenkin pohjaava malli on tuore ja tavallisen ihmisen arkeen hyvin sovellettu kokonaisuus. Heillä on erilainen ja hyvä ote jalkauttaa hyvinvoinnin tiedettä ihmisläheisellä toteutuksella.
Koulutus saa Enäkoskelta kiitokset tuoreista positiivisen psykologian sisältöjen käsittelytavoista ja kriittisestäkin otteesta, kuten Enäkoski kuvaa:
− Koulutuksessa keskitytään siihen, mikä tekee meille hyvää, mutta huomioidaan myös näiden varjopuolet, 2.0-aallot. Esimerkiksi ihmissuhteiden rakkausosio olisi voinut olla hyvinkin ”lällyjuttu”, mutta rakkaus 2.0 opetti myös rakkauden kääntöpuolia. Kiitollisuuden harjoittaminen on ollut minulle aina haastavaa, mutta koulutuksen myötä se alkoi elää minussa.
PAREMPI ARKI JOKAISEN ULOTTUVILLE
Ritva Enäkoski näkee Joyllan roolin positiivisen psykologian tieteenalan kouluttamisessa merkittävänä.
− Nyt jos koskaan on tilaisuus sille, että positiivinen psykologia otetaan vakavasti. Sitä on pilkattu ja arvosteltu, mutta Joyllalla on käsissään niin vahva tieteellinen pohja, tutkimustuloksia ja teoriaa sille, ettei kukaan voi kiistää sen oppeja. Suomessa ja maailmalla tarvitaan edelleen lisääntyviä mahdollisuuksia perehtyä tähän mahtavaan tieteenalaan. Tärkeintä on tiedon levittäminen. Toivon Joyllalta kansainvälistä avausta, jotta tavoittaisimme ne maat, joissa ei vielä ole tarjolla positiivisen psykologian koulutusta.
Enäkoskella itselläänkin on sydämen palo viedä positiivista psykologiaa eteenpäin. Sen vuoksi hän perusti Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen ja on toiminut siinä aktiivisesti. Yhdistyksessä on noin 250 jäsentä.
− Tehtävämme on jalkauttaa parempaa arkea ja positiivista psykologiaa ihan jokaiselle. Järjestämme asiantuntijaluentoja ja tapaamisia aiheesta kiinnostuneille. Haluamme viedä kasvun ajattelua eteenpäin ja koota yhteen tieteenalasta kiinnostuneita. Yhdistyksen kummisetä Esa Saarinen sanoi sen hienosti: ”En halua selostaa, mitä positiivinen psykologia on, vaan minä haluan vaikuttaa.” Me haluamme vaikuttaa ja auttaa ihmisiä tiedolla kohti parempaa arkea.