Pian alkaa puhelinhaastattelu. ”Wellnesstohtori” Miia Grénman on lupautunut haastateltavaksi positiivisen psykologian juttusarjaan. Taustoja penkoessani ja Grénmanin nettisivuja selatessani tiesin, että puhelusta tulee mielenkiintoinen. Kirjoitan hiukan huvittuneena ruutuvihkoon kysymyksen: ”Mitä wellnesstohtori tekee työkseen?”, mutta todella haluan tietää. Mahtava ”titteli” ja nettisivut huokuvat asiantuntemusta niin mielen kuin ruumiin hyvinvoinnista.
− Miia, vastaa puhelimeen energinen ja iloinen naisääni. Löydämme heti saman sävelen.
− Lapsi katsoo lastenohjelmia, meillä on nyt hyvin aikaa syventyä teemojen äärelle.
Huikkaan turvautuvani juuri samaan: Pikku Kakkonen pyörii meilläkin olohuoneessa äidin rupatellessa asiantuntijoiden kanssa, kuten poikani tapaa sanoa töistäni.
Hetkessä on selvää, että meitä yhdistää myös intohimo positiiviseen psykologiaan.
WELLNESS – PELKKÄ MARKKINAKIKKA?
Myönnän Grénmanille ymmärtäväni wellnessin virheellisesti lähinnä fyysisen hyvinvoinnin käsitteenä, kuten valtaväestö sen ajattelee.
− Olen itsekin ajatellut hyvinvoinnin aiemmin lähinnä liikunnan, ruokavalion, unen ja aktiivisuuden kautta. Mutta olen samalla ollut todistamassa ”hyvinvointikäsitteen” muuttumista vuosien varrella – ensin kilpavoimistellessani ja sen jälkeen työskennellessäni kuntosaleilla liki pari vuosikymmentä.
Kuntosalilla työskenneltyään hän ymmärsi vuonna 2010 jotain suurta olevan tekeillä. Mikä on tuo maailmalla hittisanana ja kuluttajatrendinä pyörivä wellness? Pelkkä markkinakikka vai onko trendin takana jotain suurempaa?
− Tutkin wellness-ilmiötä monta vuotta useasta eri näkökulmasta, mutta minulla oli koko ajan tunne, että jotain puuttuu. Sitten yhtenä päivänä olin sup-lautailemassa tyttäreni kanssa ja aallot heiluttivat lautaa. Ymmärsin, että pysyäksemme laudalla minun on pidettävä tasapaino. Samalla löysin sen puuttuvan palasen väitöskirjaani; wellness on tasapainon saavuttamista itsensä, muiden ja ympäristön välillä. Siinä korostuu ennaltaehkäisevä, kokonaisvaltainen ja positiivinen hyvinvointi, aktiivinen toiminta sekä vastuu oman hyvinvoinnin edistämisestä.
Grénmanin puhuessa sanastossa vilahtelee positiivisen psykologian ideologiaa. Hän puhuu kukoistuksen löytämisestä, itsemyötätunnosta ja optimaalisen potentiaalin saavuttamisesta, siis parhaasta mahdollisesta minästä.
− Tutkittuani wellnessiä ymmärsin, että keskeistä on juuri kokonaisvaltainen eli mielen, sielun ja ruumiin yhteys ja hyvinvointi. Positiivisen psykologian opinnot antoivat tärkeää tietoa ja menetelmiä juuri mielen ja sielun hyvinvointiin.
Miia Grénman kertoo oppineensa positiivisen psykologian koulutuksen myötä pysähtymään itsensä äärelle ja olemaan läsnä hetkissä.
MITÄ ON HYVÄ ARKI?
Niin mitä wellnesstohtori siis tekee työkseen? Minulle selviää, että hän on kauppatieteiden tohtori ja kulutustutkija Turun yliopistossa. Tutkimuskohteina ovat wellness-kulutus ja -käytänteet, wellness-brändäys ja hyvä arki.
Mitä on hyvä arki? Suuren aineiston ääreltä Grénman nostaa esille positiivisesta psykologiastakin tuttuja käsitteitä: läheiset ihmissuhteet, merkityksellinen työ, innostavat harrastukset...
− Nyt vasta positiivisen psykologian opinnot suoritettuani ymmärrän, että olen ollut tekemisissä positiivisen psykologian termien kanssa jo vuosia! Joyllan opintojen kautta sain tärkeää syvempää näkökulmaa ja teoriaa tutkimusteemojeni ympärille.
Grénman valmistui Positive Psychology Practitioneriksi syksyllä 2020, opinnot alkoivat hiukan ennen koronapandemiaa.
− Korona-aikaan koetellaan ihmistä, ja opeille oli heti tarvetta. Esimerkiksi resilienssi ei ollut minulle aiemmin tuttu käsite, mutta opit resilienssin kehittämisestä tulivat heti käyttöön epävarmuuden aikana.
PYSÄHDYS HETKEEN
Positiivisen psykologian teemoista tärkein Grénmanille oli ja on merkityksen osa-alue. Suurin anti oli matka omaan elämänkulkuun.
− Opin koulutuksessa valtavasti itsestäni. Kukoistuksen kehyksen eri teemoja läpikäymällä aloin ymmärtää omaa aiempaa toimintaani ja tekemiäni valintoja. Kun sain listan omista luonteenvahvuuksistani VIA-testin avulla, ymmärsin miten elämä on ohjannut minua kohti tätä pistettä itselle merkityksellisen työn äärelle.
En voi olla kysymättä, mikä arjesta tekee hyvän tutkijalle itselleen.
− Merkitykselliset ihmissuhteet, erityisesti perhe ja ystävät, merkityksen kokeminen työssä, sekä arjen pienistä ja kauniista asioista ja hetkistä nauttiminen.
Hän kertoo oppineensa koulutuksen myötä pysähtymään itsensä äärelle ja olemaan läsnä hetkissä.
Pyydän esimerkkiä, ja seuraavaksi nauramme vedet silmissä. Hän ei toivonut kyllä tätä kirjoittavani, mutta en voi olla kirjoittamatta sen koomisuuden vuoksi:
− Rakastan katsoa auringonlaskua ja istua hiljaa kalliolla. Viime kesänä silmiini alkoi sattua ja selvittelin asiaa tuttavalääkärin kanssa. Voitko uskoa, että silmät voivat ”palaa”, kuten iho? Grénman nauraa ja jatkaa:
− Aurinkolaseista huolimatta liian monta ihanaa pysähdystä kauneuden äärelle kostautui.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä kysyn, millainen oppimiskokemus Joyllan koulutus oli.
− Todella iso! Näin intensiivistä oppimiskokemusta en ole koskaan kokenut. Tämä kolahtaa suoraan elämään ja pakottaa miettimään ja pysähtymään tärkeän äärelle.
Pikku Kakkonen loppuu ja sovittu rupatteluaikamme on päättymässä.
Puhelun jälkeen kasvoillani on edelleen huvittunut hymy. Tästä puhelusta ja wellnesstohtorista otan opikseni sen, että luonnosta ja auringosta kannattaa nauttia täysillä, mutta vähintäänkin polarisoiduilla aurinkolaseilla.
Miia Grénman
Valmistunut Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta positiivisen psykologian asiantuntijaksi marraskuussa 2020.
Koulutus: Kauppatieteiden tohtori
Työtehtävät: Tutkijatohtori (Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikkö); tutkimusteemat: wellness-kulutus ja -käytänteet, wellness-brändäys, hyvä arki
Perhe: Aviomies, kaksi lasta ja mäyräkoira
Harrastukset: Salilla käynti, lenkkeily, sup-lautailu, laskettelu, mökkeily ja luonnosta nauttiminen ja matkustaminen
Ydinvahvuudet: Rakkaus, sosiaalinen älykkyys, oppimisen ilo, sinnikkyys, kauneuden ja erinomaisuuden arvostus