Harri Kankare on valmentanut työyhteisöjä ja esihenkilöitä vuosia. Viimeiset kaksi vuotta hän on keskittynyt työssään Mehiläisen sosiaalipalveluiden valmentajana nimenomaan yksiköiden johtajien ja uusien johtajien valmentamiseen.
− Tärkeimmät teemani esihenkilöiden valmennuksessa ovat itseohjautuvuuden lisääminen rakenteita uudistaen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa positiivisen psykologian työkaluja hyödyntäen. Joyllan koulutus antoi työni tueksi mittareita ja työvälineitä, joiden avulla voimme havaita edistymistä ja joiden pohjalta voimme alkaa käydä keskusteluja, Kankare tiivistää.
Tämän päivän esihenkilöiden työn haasteet ovat Kankareen mukaan moninaiset. Henkilökuntaresurssien kanssa painiminen on joka alalla yleistä, ja yksikön johtajiin kohdistuvat suuret odotukset. Kankare puhuu siitä, kuinka hän valmennuksessaan pyrkii kohti jaettua johtajuutta: vastuun jakoa ja johtajien hartioiden leventämistä.
− Yksi esihenkilöiden haaste on myös henkilöstön tunneilmapiirin ongelmat. Työssäni huomaan käytännössä Barbara Fredricksonin tunneteorian tapahtuvan, kun esihenkilöt kertovat tiimiensä epämukavien tunteiden lisääntyneen ja samalla työn tuloksen ja näkökulmanottokyvyn heikentyneen. Positiivinen tunneilmapiiri on merkittävässä asemassa työssä jaksamisessa ja optimaalisessa suorituskyvyssä. Terve positiivisuus avaa meitä ja saa meidät yhteisönä kukoistamaan.
MITTARIT AUTTAVAT PUHUMAAN
Kankare valmistui Positive Psychology Practitioneriksi keväällä 2021. Joyllan koulutus antoi tiedollaan valmentajalle erityisesti ymmärrystä siitä, mistä työyhteisöjen ja esihenkilöiden ongelmat syntyvät.
− Nyt tiedän tutkitun tiedon valossa, miksi esimerkiksi viisaus on huipussaan myönteisten tunteiden vallitessa. Tämän avaaminen on synnyttänyt kuulijoissa ahaa-elämyksiä.
Kankare tietää, että kaikista ongelmista ja tunteista on hyvä puhua – sekä positiivisista että epämieluisista, mutta välillä puhuminen on kovin vaikeaa. Positiivisen psykologian mittareiden käyttö auttaa puhumaan ja antaa avainsanoja sekä näkökulmia siihen, mistä vyyhtiä voisi lähteä purkamaan.
− Usein testit tekemällä valmennettavat havahtuvat itsensä äärelle. Esimerkiksi PANAS-testin myötä olen kuullut toteamuksen ”en olekaan niin negatiivinen kuin kuvittelin”. Joskus pitää havahtua ja haastaa sitä narratiivia, sisäistä puhetta, mitä itsestämme kerromme. Mittarit ja työkalut olivat opintojen parasta antia, esimerkiksi tarkoitustoteamus on aivan loistava harjoite. Siinä esihenkilö muovaa arvojaan pohtimalla tarkoitustoteamustaan, lausetta, joka kirkastaa näkymää ja toiminnan tarkoitusta.
“Nyt tiedän tutkitun tiedon valossa, miksi esimerkiksi viisaus on huipussaan myönteisten tunteiden vallitessa. Tämän avaaminen on synnyttänyt kuulijoissa ahaa-elämyksiä”, Harri Kankare kertoo Joyllan koulutuksesta saamistaan ja eteenpäin viemistään opeista.
SOUDAMME KIIREEN KESKELLÄ
Mitkä positiivisen psykologian teemat sitten olisivat esihenkilöille erityisen antoisia?
Kankare pohtii hetken ja sanoo painavasti:
− Positiivinen psykologia antaa monta tulokulmaa! Esimerkiksi itsemyötätunto ja siitä keskustelu olisivat paikallaan jokaiselle. Myös itseohjautuvuuden tunnistaminen ja rakenteiden tarkastelu olisi tärkeää. Esimiehen tehtävä kun ei loppupeleissä ole ensisijaisesti motivoida alaisiaan, vaan järjestää heille sellaiset työolosuhteet, joissa he motivoituvat itsestään.
Myös Joyllan Kukoistuksen kehys -mallin Kankare näkee tärkeänä. Malliin on rakennettu hyvän elämän viitekehys, jota voi soveltaa erinomaisesti työelämässä.
− Työelämää kuvaa sana intensifikaatio, enemmän ja nopeammin. Siksi tietoinen pysähtyminen on tärkeää perustehtävän ja erityisesti kohtaamisten äärelle. Pysähtyminen, kohtaaminen ja sen kautta tiedon ja tunteiden vaihtaminen ovat kuin työn perämoottori. Mikäli emme pysähdy, ’’soudamme’’ ja väsymme tai turhaudumme, koska perämoottori jää käyttämättä. Pysähtyminen, kohtaamisten merkitys ja sen biologinen perusta sekä monet muut tärkeät havainnot nousevat juuri tästä Joyllan Kukoistuksen kehys -mallista.
VIRTAA TYÖHÖN JA ELÄMÄÄN
Mehiläisessä Kankareen positiivisen psykologian työkalut on otettu vastaan myönteisesti. Opintojen lopputyössään hän piti viisihenkiselle esihenkilötiimille valmennuksen, jossa hän pureutui jokaisen työn haasteisiin ja tarjosi niihin avuksi positiivisen psykologian interventioita.
− Esimiehet kokivat valmennuksen voimaannuttavana ja he arvostivat Joyllan koulutuksesta saamaani teoreettista tietoa. He ymmärsivät, että positiivisen psykologian tietoja on tärkeää jakaa käytäntöön, vaikka eivät vielä juuri tienneet kuinka sen tekisivät.
Yksi koulutuksessa olleista esimiehistä on Ykköskoti Artukaisen yksikön johtaja Ville Vesalainen. Yksilöllisen valmennuksen perusteella hänen interventionaan oli tarkoitustoteamuksen muovaaminen johtajuudestaan.
− Koin valmennuksen hyödyllisenä. Harrin antamat ajatukset ja yhteiset hetket johtajuuden pohtimiseen antoivat virtaa omaan työhöni ja elämään. Yhteisöllisyydellä on suuri merkitys sekä yhteisöasuttamisessa, työyhteisössä että koko ihmisen onnellisessa elämässä varsinkin näinä aikoina. Opin erityisesti positiivisen psykologian, elevaation ja sinnikkyyden hyödyntämisestä johtamisessa. Uskon, että kaikki esihenkilöt ja tiimit hyötyisivät positiivisen psykologian opeista, Vesalainen pohtii.
Mehiläinen on etulinjassa tarjoamassa Kankareen avulla positiiviseen psykologiaan perustuvaa valmennusta henkilöstölleen, esimiehistä alkaen.
− Tiedän, että esimerkiksi lastensuojelussa on valittu jo yhdeksi teoreettiseksi viitekehykseksi positiivinen psykologia. Uskon, että hyödynnämme toiminnassamme positiivisen psykologian oppeja tulevaisuudessa yhä enemmän, Kankare odottaa.
Kankare itse toivoo positiivisen psykologian lisäkursseja Joyllalta ja tarttuisi heti jatkokoulutukseen:
− Netta ja Paulina ovat myötäintoa herättäviä kouluttajia, jotka uskaltavat laittaa peliin oman elämänsä avatakseen positiivisen psykologian teorioita. Molemmilla on vahva tieteellinen ajattelu ja osaaminen. Molemmille on myös kertynyt aiemman työelämän kautta monenlaista pääomaa, jota he hyödyntävät opettaessaan. Näistä opinnoista tulee hyvälle tuulelle ja silti ne ovat samalla kovaa tutkimusdataa. Eri aiheista käsitellään aina hyödyt, mutta myös haitat. Näin opetus pysyy tasapainossa.
Harri Kankareen mukaan positiivinen psykologia antaa monta tulokulmaa. “Esimerkiksi itsemyötätunto ja siitä keskustelu olisivat paikallaan ihan jokaiselle.”