”Haluan positiivisen psykologian avulla auttaa neurokirjon ihmisiä löytämään elämään merkityksellisyyttä ja myönteisyyttä. Haluan osoittaa heille, että haasteista huolimatta he ovat yhtä tärkeitä kuin kuka tahansa muu.”
Vapaapaikan saaja syyskuussa 2021 alkavaan Positive Psychology Practitioner ™ -verkkokoulutukseen on nyt valittu. Tällä kertaa vapaaoppilaspaikan sai lähihoitaja ja yksi #NäeNepsy-kampanjan perustajajäsenistä Riina Mäkelä. Onneksi olkoon!
Sydämelliset kiitokset kaikille videohakemuksen lähettäjille! Saimme jälleen kerran mahtavan määrän toinen toistaan koskettavampia ja vaikuttavampia hakemuksia.
PRISMAN ONNELLISIN ASIAKAS!
– Olin juuri Prismassa, kun sain Joyllalta puhelun vapaaoppilaspaikasta. Siihen hetkeen kiteytyivät ilo, toivo, helpotus ja onni. Olin varmasti Prisman onnellisin ja iloisin asiakas sillä hetkellä ja sainkin osakseni hilpeitä katseita ja hyväksyviä hymyjä. Onnen- ja ilonkyyneleet valuivat maskin taakse ja hetkeksi elämän täytti valtava onnellisuuden tunne, Riina Mäkelä kertoo elokuun ensimmäisen maanantain kauppareissutunnelmistaan.
Näin itsensä esittelee tuleva positiivisen psykologian PPP-opiskelijamme:
– Olen 39-vuotias kahden lapsen äiti sekä puoliso. Asumme Kangasalla maaseudun rauhassa ja meillä asustelevat myös koira ja kaksi kissaa. Koulutukseltani olen lähihoitaja ja pisimmän työurani olen tehnyt varhaiskasvatuksessa.
– Minua kiinnostavat muun muassa ylisukupolvisuus, kiintymyssuhteet ja ihmisen mielen toiminta. Haluan oppia ymmärtämään ihmisten omia toimintamalleja, mistä ne ovat muodostuneet ja kuinka haitalliset sukupolvien ketjut voisi katkaista. Ihmisen mieli on niin mielenkiintoinen. Käsillä tekeminen on minulle mieluista, joten leivon, ompelen, teen korvakoruja ja tuunaan huonekaluja oman ajan ja jaksamisen mukaan. On mukavaa saada jotain konkreettista valmiiksi.
– Musiikki on yksi tärkeimmistä asioista elämässäni. Se on kulkenut rinnallani aina. Soitan jonkin verran itse ja laulan. Aiemmin erilaisissa kuoroissa, juhlissa ja kaverin kanssa palvelutaloissa sekä erilaisissa asumisyksiköissä hyväntekeväisyyskeikoilla. Tänä kesänä pääsin toteuttamaan myös yhden unelmani ja laulamaan tallenteelle Näe mut -kappaleen duettona Vesa Virtasen kanssa. Vesa on säveltänyt ja sanoittanut kyseisen laulun ja Samuli Turunen tuottanut sen meidän NäeNepsy-kampanjallemme. Laulu julkaistaan lähiviikkoina.
NEUROKIRJON PULMAT NÄKYVIKSI
Erityisen tärkeää Riinalle onkin viime aikoina ollut NäeNepsy-kampanja verkkosivuineen. Verkkosivujen takana on aktiivinen joukko pirkanmaalaisia vanhempia, jotka ovat heränneet neuropsykiatrisesti oirehtivia ihmisiä koskeviin epäkohtiin.
Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Neuropsykiatrisia vaikeuksia ovat esimerkiksi ADHD ja ADD, Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä.
NäeNepsy-sivuston tavoitteena on tehdä näkyväksi neurokirjon pulmat, joita ei yhteiskunnassamme valitettavasti tunnisteta – ne kun eivät näy silmällä.
Sivustolla kerrotaan muun muassa näin: ”Neurokirjon ihmiset ovat yhteiskunnassamme ja palvelujärjestelmässä väliinputoajina. Neurokirjon pulmat johtavat valitettavan usein hoitamattomina ja ilman kuntoutusta myös mielenterveyden ongelmiin, syrjäytymiseen ja jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Me haluamme pysäyttää tämän kehityksen ja normalisoida neurokirjon, erilaisuuden ja kääntää katseen myös sen mukanaan tuomiin vahvuuksiin”. Lämmin suositus: NäeNepsy-sivuihin voit tutustua täällä!
– Teemme tätä työtä viiden naisen tiimissä vapaaehtoistyönä. Olemme saaneet valtavan paljon positiivista palautetta ja kiitosta. Se on tuonut merkityksellisyyttä elämään, kun olemme voineet auttaa ihmisiä, Riina Mäkelä iloitsee.
– Matkan varrella NäeNepsy-kampanjaan on liittynyt ammattilaisia myös muualta Suomesta. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat mukana pro bono -hengessä. Esimerkiksi tamperelainen Mainostoimisto Aate on toteuttanut verkkosivumme ilman veloitusta. Suomessa on valtava määrä ihmisiä, jotka haluavat olla parantamassa neurokirjon ihmisten ja heidän läheistensä elämää. Sydämellinen kiitos kaikille heille!
Maaseudun rauhassa perheineen asuva Riina Mäkelä haluaa oppia ymmärtämään ihmisten toimintamalleja, mistä ne ovat muodostuneet ja kuinka haitalliset sukupolvien ketjut voisi katkaista.
IRTI HÄPEÄSTÄ, KOHTI HYVÄKSYNTÄÄ
– Saamani vapaapaikka Positive Psychology Practitioner -koulutukseen merkitsee minulle mahdollisuutta opiskella tulevaisuuden taitoja, joita maailmassa on aina tarvittu, mutta joita vasta nykyaikana on alettu arvostaa. Haluan positiivisen psykologian opintojeni avulla auttaa neurokirjon ihmisiä löytämään elämään merkityksellisyyttä ja myönteisyyttä. Haluan osoittaa heille, että haasteista huolimatta he ovat yhtä tärkeitä kuin kuka tahansa muu.
– Tutkimusten mukaan vahvuutensa tunteva ihminen on onnellisempi kuin se, joka ei tiedä vahvuuksiaan tai osaa hyödyntää niitä. Kun ihminen toimii vahvuuksillaan, hän saa siitä voimaa. Vastaavasti jos ihminen kokee elämässään joutuvansa koko ajan ponnistelemaan, hän väsyy helpommin.
Riina kertoo, että moni neurokirjon ihminen on kasvatettu osittain häpeällä, koska ympärillä ei ole ollut tietoa eikä ymmärrystä, eikä sitä kautta hyväksyntää.
– Vanhemmat eivät tee sitä tahallaan, mutta tuskastuessaan neurokirjon aiheuttamiin pulmiin, kuten jumiutumiseen, vilkkauteen, "suulauteen", ainaiseen unohteluun ja oman toiminnanohjauksen haasteisiin, he ovat saattaneet sanoa rumasti. Se on täysin ymmärrettävää, jos perhe ei ole saanut tarvitsemaansa tukea.
– Neurokirjon ihmisen elämä on usein ponnistelua haasteiden vuoksi. Nepsyihin on kohdistunut kautta aikojen epäilyksiä ja väheksyntää, jopa häpeää. Jos voi päästää irti häpeästä, ymmärrettyään ettei ole viallinen tai epänormaali, voi aloittaa uuden matkan elämän polulla. Sellaisen, missä voi saada ymmärrystä, hyväksyntää ja missä on lopulta turvallista toipua häpeän traumoista.
KATSOTKO SILMILLÄ VAI SYDÄMELLÄ?
– Koen NäeNepsy-toiminnassa sydämen paloa. Tieto lisää ymmärrystä ja ymmärrys hyväksyntää. Jokainen voi puheillaan, asenteillaan ja toiminnallaan osoittaa toiselle ihmiselle olevansa ihminen ihmiselle. Ystäväni sanoin: "voi valita, katsooko silmillä vai sydämellä.”
– Omassa elämässäni on ollut paljon haasteita. Runsas vuosi sitten sain viimein ADHD-diagnoosin, jolloin asiat saivat uuden merkityksen. Siitä alkoi uusi vaihe elämässäni. Olen kiitollinen diagnoosin tehneelle psykiatrille, sillä ilman diagnoosia ihmettelisin edelleen, miksi jotkut asiat ovat minulle niin vaikeita tai miksi en jaksa samalla tavalla kuin joku toinen?
– Alkavista PPP-opinnoista on varmasti paljon hyötyä myös omiin ihmissuhteisiin. Toivonkin, että oma perhe on myös avoin ja valmis tekemään harjoitteita ja lisäämään näin myös oman perheemme hyvinvointia.
– Uskon, että positiivisen psykologian opinnot ja työkalut ovat omiaan tukemaan neurokirjon ihmisiä, jotka kuormittuvat muita herkemmin. He kokevat useasti ulkopuolisuutta yhteiskunnassa, jossa heidän erityisiä tarpeitaan ei läheskään aina tunnisteta, kuten ei riittävän hyvin heidän kykyjäänkään. Neurokirjon arjessa tarvitaan erityisen paljon resilienssiä. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen auttaa näkemään itsensä hyväksyen ja itsetuntoa parantavalla tavalla.
– Lisäksi positiivisen psykologian keinoin voi vahvistaa tunnetaitoja. Sen myötä myös minäpystyvyys ja toimijuus nepsyihmisen arjessa vahvistuvat, Riina Mäkelä uskoo.
”Jokainen meistä voi puheillaan, asenteillaan ja toiminnallaan osoittaa toiselle ihmiselle olevansa ihminen ihmiselle”, Riina Mäkelä muistuttaa.
VERKKOKOULUTUS ALKAA SYYSKUUN ALUSSA
Seuraava, järjestyksessään jo viidestoista verkossa toteutettava Positive Psychology Practitioner -koulutus alkaa syyskuun (2021) alussa. Koulutusalustalle pääsee 1.9. alkaen. Ensimmäinen koko ryhmän verkkotapaaminen on 9.9. Olet lämpimästi tervetullut mukaan Riinan ja muiden opiskelijoiden huippuporukkaan! Lisätietoja PPP-koulutuksesta saat täältä.
Teksti: Juha Syrjä
Uutiskirjeemme voit tilata tästä.