Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh tietää, että kolmen tunnin vapauttaminen työviikosta hyvinvointiin vähentää sairauspoissaoloja. Joyllan koulutuksen innoittamana toimitusjohtaja järjestää myös koko henkilöstölle yhteisiä mindfulness-hetkiä.
Noin kolmekymmentä vuotta sitten teini-ikäisen Kristiina Lindhin käteen tarttui äidin Voi hyvin -lehti. Sivuilla kehotettiin kiitollisuuden harjoittamiseen kiitollisuuspäiväkirjan avulla ja kerrottiin sen edistävän hyvinvointia.
− Aloin jo silloin pitää kiitollisuuspäiväkirjaa ja se on kulkenut matkassani ajoittain. Joyllan koulutuksen myötä muistin jälleen sen hyödyt ja aloin kirjoittaa uudelleen. Olen utelias, aikaansaava ja eteenpäin jatkuvasti pyrkivä ihminen. On todella hyvä välillä pysähtyä sen äärelle, mitä on jo saanut aikaan ja tunnistaa kaikki se, mistä voi olla kiitollinen jo nyt, Lindh kuvaa.
Kymmeniä vuosia on kulunut, ja nyt kiitollisuuden hyödyt tiedetään tutkimusten valossa huomattavasti laajemmin. Muun muassa sitä tietoa ja muita hyvinvointia edistäviä käytänteitä tarjosi Joyllan Positive Psychology Practitioner™ -koulutus.
− Yrityselämässä minulla on nyt todella näyttää tiukkaa faktaa siitä, miten positiivisen psykologian harjoitteet tutkitusti toimivat ja mitä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on tutkittu positiivisen psykologian teemojen kautta. Kyse ei ole mutu-tuntumasta vaan teoreettisesta tutkimustiedosta.
Kristiina Lindh on toiminut työsuhde-etuja tarjoavan Smartum Oy:n toimitusjohtajana pari vuotta. Sitä ennen hän työskenteli esimiestehtävissä muun muassa OP:ssa ja SOK:lla.
KAIKKI LÄHTEE ITSETUNTEMUKSESTA
Muutosjohtamista ja esihenkilötyötä pitkään tehnyt Lindh tietää, että esihenkilötyössä ja yritystoiminnassa toimialoista riippumatta olisi tarvetta positiivisen psykologian tiedolle.
− Kaikki lähtee itsetuntemuksesta. Kuinka hyvin tunnistamme esimerkiksi omat stressikäytöksemme? Pahin tilanne on se, jos esihenkilö ei itse ymmärrä olevansa stressitilassa. Hän tekee liiketoiminnan näkökulmasta huonompia päätöksiä, toimii reaktiivisesti ja äkkipikaisesti toisia kohtaan ja vielä lisäksi valta-asemassa toimiessaan stressi valuu alaspäin henkilöstöön isompia harmeja aiheuttaen.
Itsetuntemusta ja kykyä ymmärtää muita – siihen Joyllan koulutus tarjoaa Lindhin mukaan erinomaisia työkaluja.
− Positiivinen psykologia antaa välineitä itsetuntemuksen lisäämiseen ja mahdollisuuden tunnistaa omaa käytöstä, haastavia tilanteita sekä ennaltaehkäistä niiden syntymistä. Koulutus lisää ymmärrystä ja kasvattaa resilienssiä haastavia tilanteita varten sekä auttaa ymmärtämään paremmin muita ihmisiä.
LÄSNÄOLOA JA KUUNTELUA
Kristiina Lindh kuvaa itseään empaattiseksi johtajaksi. Hän pyrkii auttamaan ihmisiä kehittymään ja hyödyntämään vahvuuksiansa. Joyllan koulutuksen lisäksi hänellä on takanaan life coach -opinnot.
− Minulla oli positiivisen psykologian teemoihin hyvä pohja, mutta kaipasin teoriaa, menetelmiä ja tieteellistä syventymistä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Empaattiset johtajat eivät ole yritysmaailmassa valtavirtaa, joten toivoin myös saavani koulutuksesta verkostooni samalla tavalla johtamisesta ajattelevia henkilöitä. Niitä myös onnekseni sain.
Vuosien johtajuuskokemuksella Lindh tietää, että positiivisen psykologian ymmärtäminen tekee esimerkiksi muutoksista paljon helpompaa.
− Koulutuksessa puhuttiin läsnäolosta ja kuuntelusta. Läsnäolo on varmasti suurin lahja, mitä voi toiselle antaa niin työ- kuin kotikontekstissa. Joudumme esihenkilöinä päivittäin tekemään yksilön näkökulmasta vaikeita päätöksiä, mutta tärkeää on se, miten viestimme muutokset ja päätökset henkilöstölle. Pyrin aina tekemään sen kunnioittavasti ja rakentavasti, vaikka olen toki tehnyt paljon virheitäkin. Niissä hetkissä tarvitsee koulutuksesta tutuksi tullutta itsemyötätuntoa, ettei piiskaa itseään epäonnistumisista vaan kasvaa kokemuksesta.
KÄSKYTTÄVÄ JOHTAJA PÄRJÄÄ HETKEN
Lindh puhuu johtamisfilosofiastaan, jossa välähtelee myös positiivisen psykologian mukainen lempeys.
− Johtamisen kohteena on aina lopulta ihminen, sillä ihmiset tekevät asiat. Meidän täytyy osata olla ihminen ihmiselle onnistuaksemme. Siihen Joyllan koulutus antoi valtavasti hyviä välineitä.
Lindh näkee, että suomalaisessa johtajuudessa on käynnissä hidas murros. Autoritäärisestä johtajuudesta ollaan siirtymässä inhimilliseen johtajuuteen.
− Mitä nuoremmasta sukupolvesta on kyse, sitä tärkeämpää on työkulttuurin inhimillisyys. Käskyttävä johtaja pärjää hetken, mutta työntekijät äänestävät nopeasti jaloillaan. Työntekijät ovat ne, jotka tuottavat arvon yritykselle. Siinä on vielä paljon tekemistä, että sitouttamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen merkitys huomattaisiin riittävän hyvin.
Kilpailu hyvistä työntekijöistä on useilla aloilla kovaa. Työntekijän vaihtuminen on aina työnantajalta iso satsaus.
− Kannattaisi sen sijaan panostaa ja auttaa työntekijöitä kasvamaan, kehittymään ja ja voimaan hyvin roolissaan, jotta he viihtyisivät työssään ja antaisivat parhaansa. Tietty vaihtuvuus henkilöstössä on tervettä, mutta suuri vaihtuvuus heikentää yritystä.
Lindh johtaa itse empatialla ja myöntää sen olleen välillä haastavaakin. Voiko liikkeenjohdossa toimia empaattisesti? Entä voiko auktoriteettia olla, jos on ”pehmeä”?
− Näitä olen pohtinut paljon. Mielestäni hyvä esihenkilö on molempia – auktoriteetti ja kuuntelija. Empaattinen johtaja tunnistaa, miten yksilöitä voi motivoida, kannustaa ja milloin olisi syytä esimerkiksi rauhoittaa työkuormaa.
– Jokaisella työntekijällä on meneillään erilaisia elämäntilanteita. Jos johtaja osaa tunnistaa tarpeita niiden läpikäymiselle, voi esimerkiksi keskustelusta ja kuuntelusta jäänyt tunnejälki motivoida ponnistelemaan eteenpäin. Jos johtaja on kiinnostunut ihmisistä ja oivalluksista, hän kysyy ja saa tietoa siten myös päätöstensä tueksi. Empaattinen johtaja osaa myös pyytää anteeksi ja myöntää virheensä.
POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN OPIT KÄYTÄNTÖÖN
Kristiina Lindh on työssään Smartumin toimitusjohtajana päivittäin hyvinvoinnin asialla.
− Näiden opintojen jälkeen tämä oli unelmien työpaikka! Haluamme edistää suomalaisten hyvinvointia tarjoamalla työnantajille tukea ja edellytyksiä työntekijöiden hyvinvoinnin toteutumiselle.
Smartumin pesti oli Lindhille jännittävä paikka – uusi työpaikka, uusi toimiala ja toimitusjohtajan saappaat.
− Kyllä se kysyi itsemyötätuntoa, oppimishalua ja uteliaisuutta, Lindh hymyilee ja jatkaa:
− Piti myöntää oma keskeneräisyys ja uskaltaa pyytää nöyränä apua. Täytyi vain ajatella, että kaikki olemme vain ensisijaisesti ihmisiä, jotka voivat kyllä oppia. Kaikki on mahdollista, jos omaa kasvun asenteen ja on valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Mutten olisi kehittynyt tässä tehtävässä samalla tavalla, ellei ympärilläni olisi ollut ihmisiä, jotka olivat valmiita auttamaan ja tukemaan minua oppimismatkalla.
Lindh on tuonut töihin Joyllan koulutuksen antia, kuten yhteisiä mindfulness-hetkiä ja hyvinvointivalmennuksia.
− Joyllan koulutuksen vahvuus on siinä, että se yhdistää teoreettista tutkimustietoa ja käytännön harjoituksia, joilla on suoraan vaikutuksia omaan ja ympärillä olevien elämään ja erityisesti elämänlaatuun. Se tarjoaa suoraa hyötyä työelämään, koska asiat eivät jää vain teorian tasolle.
Smartumilla satsataan henkilökunnan hyvinvointiin. Laajojen työsuhde-etujen lisäksi työntekijät saavat käyttää työviikostaan kolme tuntia oman hyvinvointinsa lisäämiseen, oli se sitten liikuntaa, leffan katsomista, hierontaa tai päiväunet.
− Korostamme että yksilöillä on oikeus ja suorastaan velvollisuus pitää itsestään huolta itselleen sopivalla tavalla. Smartum työnantajana on tässä mahdollistajan roolissa. Kolmen hyvinvointitunnin hyödyt näkyvät sairauspoissaolojen vähentymisenä. Tällaisilla hyvinvointia tukevilla satsauksilla on merkittävät positiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin.
Miten Lindh itse edistää hyvinvointiaan?
− Menen koiran kanssa metsään ja keskityn hengittämään. Opin koulutuksesta, että mindfulness voi olla myös tekemistä eikä vain hiljaisuudessa rauhoittumista. Olen päässyt siihen rauhoittavaan tilaan myös ruuhkaisessa metrossa töihin mennessäni. Laitan silmät kiinni, rauhoittavaa musiikkia taustalle ja hengittelen syvään. Välillä tarvitsee hetkiä, että on vain itseään varten, eikä kukaan odota sinulta mitään. Näitä hetkiä voi luoda vaikka ruuhkaisessa metrossa.