Esihenkilönä toimivan Katariina Schmidtin sydämen missio on ”pehmentää” työelämää. Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutus tarjosi hänelle teoreettisen viitekehyksen ja työkaluja missionsa toteuttamiseen.
Viime vuodet ovat olleet maailmassa poikkeuksellisia, ihmisten eteen on tuotu pelkoa ja epävarmuutta.
− Tämän rinnalle tarvitaan nyt erityisesti inhimillisiä arvoja, toivoa ja hyvyyden tunnetta lisääviä tekoja. Keinoja hyvyyden tunteen lisäämiseen tarjoaa Joyllan koulutus, Katariina Schmidt sanoo ja jatkaa:
− Kun maailmassa tuntuu olevan paljon pahuutta, meidän tulee keskittyä lisäämään hyvää. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten voimme, myös työelämässä.
Näkövammaisten liiton varainhankintajohtajana toimiva Schmidt on Joyllan Positive Psychology Practitioner™ -koulutuksen tuoreimpia valmistuneita syksyltä 2022.
− Upea vuosi takana uutta oppien! Joyllan Kukoistuksen kehys™ -hyvinvointimalli on laaja ja selkeä viitekehys, jonka kautta on helppo ymmärtää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Osa-alueet ovat toisiaan tukevia ja mielenkiintoisia. Nyt minulla on valtava tietopankki materiaaleja, joihin tulen varmasti palaamaan yhä uudelleen. Tässä on mahtava potentiaali niin itseni kehittämiseen kuin esihenkilötyön tueksi työyhteisöön.
ESIHENKILÖLLE TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINTIIN
PPP-koulutuksen opit pääsivät heti testiin, kun Schmidt järjesti Näkövammaisten liitossa tiimilleen työpajan koulutukseen tekemänsä lopputyön seurauksena. Aamupäivä puhuttiin luonteenvahvuuksista, tehtiin VIA-luonteenvahvuustestit ja tunnistettiin toisten vahvuuksia. Iltapäivällä pohdittiin työn imua ja myös mitattiin omia tuloksia Työterveyslaitoksen testillä.
− Päivä oli täynnä hersyvää naurua, yhteishengen ja luottamuksen lisääntymistä sekä itseemme tutustumista. Oli antoisaa miettiä, miten vahvuutemme tukevat toisiaan tiimissä ja miten niitä pääsemme käyttämään. Myös työn imun pohtiminen sai ajattelemaan työtämme järjestössä laajemmin pohtimalla sen merkityksellisyyttä arvojemme kautta.
Schmidt itse esihenkilönä johdatteli keskusteluun ja kertoi Joyllasta saamiensa oppien mukaisesti muun muassa levon ja palautumisen tärkeydestä.
− On tärkeä puhua ääneen myös esimerkiksi taukojen pitämisen tärkeydestä. Työtä on paljon ja kiire on jatkuvaa. Tiimi työskentelee tavoitteellisesti haasteellisten ja merkittävien asioiden eteen. Työn on oltava kuitenkin kestävää pitkällä aikajänteellä ja siksi omaan työhyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota.
Ydinvahvuuksien tunnistamisella ja tasapainottamisella on tutkitusti vaikutusta työn imuun ja hyvinvointiin.
− Minulla esihenkilönä on eittämättä mahdollisuus vaikuttaa tiimini jäsenten työhyvinvointiin. VIA-testin tulosten myötä pystyn ymmärtämään tiimin jäseniä paremmin ja tukemaan heitä yksilöllisemmin. Tavoitteenani on luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri ja puitteet, missä jokaisella asiantuntijalla olisi tilaa ja mahdollisuus hyödyntää ydinvahvuuksiaan, nauttia haasteista ja kukoistaa työssään.
Mitä on se konkreettinen hyöty koulutuksesta esihenkilölle?
− Joyllan koulutus jäsensi ja sanoitti niitä johtajuusteesejä, joita olin tunnistanut jo ennen koulutusta inspiroiviksi, kuten Adam Grantin palvelevan johtamisen teoria menestykseen. Ne antoivat luottamusta toimia sellaisena johtajana, mikä luontaisesti ydinvahvuuksieni mukaan olen.
Lisäksi esimerkiksi tiimipalaverikäytänteet muuttuivat.
− Nyt palaverin ensimmäinen tehtävä on onnistumisten jakaminen, eli jokainen tiimimme jäsen kertoo jonkin kokemansa onnistumisen edeltävältä viikolta. Sanoitamme hyvää ääneen ja annamme toisillemme kiitosta ja kannustusta. Työtä ja tulosta seuratessamme kiinnitämme yhä entistä enemmän huomiota siihen, missä olemme onnistuneet ja pyrimme laajentamaan onnistumisten oppeja, kuten Barbara Fredricksonin “Laajenna ja rakenna” -teoria kannustaa.
OMASSA HEIMOSSA
Katariina Schmidt kuvaa, kuinka iloinen hän oli löytäessään samalla tavalla ajattelevan ”heimonsa” Joyllan koulutusporukasta.
− Olin jo aiemmin ajatellut johtajuudesta, että menestystä syntyy, kun tuomme myötätuntoa ja myönteistä puhetta työelämään. Koulutuksesta sain tutkimustuloksia sille, että ne ovat tulevaisuuden työelämätaitoja.
− Positiivisen psykologian tutkimustieto on valtava voimavara. Ajattelen, että me koulutuksen käyneet olemme nyt viestinviejiä ja voimme jakaa positiivisen psykologian sanomaa omissa verkostoissamme. Sillä, miten kohtaamme toisemme ja mitä jaamme ympärillemme, voimme kohtaaminen kerrallaan tehdä maailmasta vähän paremman paikan. Se on jokaiselle mahdollista. Siinä on jotain lohdullista ja fundamentaalista hyvää.
Onko tähän ”heimoon” vaikea päästä mukaan?
− Ei suinkaan, todella helppoa! Kaikki otetaan sydämellisesti vastaan. Yhdessä on hyödyllistä pohtia, miten näitä positiivisen psykologian oppeja voi viedä heimosta työelämään. Silloin tarvitaan juuri näitä koulutuksesta saatuja tutkimustuloksia, mittareita ja konkreettisia asioita, kuinka hyvää ja hyvinvointia voi lisätä. Nämä voivat olla myös haastavia teemoja työkiireiden keskellä. Muutoksen aikaansaaminen ja asenneilmapiirin muutos voivat olla hidasta, mutta pienetkin teot ovat jo askel eteenpäin.
Hyvinvoiva työntekijä on Schmidtin mukaan valtava resurssi, mikä parhaassa tapauksessa heijastuu töistä kotiin asti. Hymy ja hyvinvointi tarttuu ja inspiroi, siksi kannattaa miettiä myös itseään. Esa Saarista vapaasti siteeraten: ”Mitä sinä tuot mukanasi, kun astut huoneeseen?”
PPP-koulutus päättyi, mutta matka positiivisen psykologian tiellä jatkuu. Katariina Schmidt liittyi Suomen positiivisen psykologian yhdistykseen ja osallistuu aktiivisesti Joyllan ja yhdistyksen webinaareihin.
− Luonteenvahvuudet ja luottamus – siinä on hyvä pari vietäväksi koulutuksesta eteenpäin. Kun kuljet rohkeasti niitä kohti, alkaa sinunkin valosi loistaa!