Kuka katsoo peilistä, kun katsot itseäsi?
Liian lihava? Liian laiha? Ryppyjä? Mahamakkaroita? Selluliittia ja raskausarpia?
Vai erityinen ihminen ainutlaatuisessa kehossa?
Psykologi ja pian valmistuva psykoterapeutti Katarina Meskanen on ihmismielen asiantuntija. Hän on erikoistunut syömisen psykologiaan sekä syömishäiriöiden, kehonkuvahäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoitoon. Meskanen tietää, että useimmat näkevät peilistään vain vikoja ja häpeää.
− Jos he vapauttaisivat sen energian, joka heillä kuluu itsensä soimaamiseen ja laihduttamiseen itsensä hyväksymiseen, se lisäisi merkittävästi heidän hyvinvointiaan ja kukoistustaan.
Meskanen kertoo voivansa puhua tuntitolkulla kehonkuvasta, kehosuhteesta ja niihin liittyvistä teemoista. Hän luennoi ja on kirjoittanut aiheesta kirjoja. Moni luento päättyy diaan, jossa lukee: Mitä jos ottaisit itseä kiinni kädestä, etkä niskasta?
− Voisimme paremmin, jos olisimme itsellemme armollisempia. On helppo puhua siitä, miten itseä tulisi kohdella rakastaen ja kuten parasta ystävää. Moni ostaa tämän ajatuksen, mutta todellisuudessa käytännön toteutus on paljon työläämpää ja haastavampaa. Jokainen meistä kipuilee oman kehonsa kanssa jossain vaiheessa elämäänsä, mutta kukoistava on se, joka selättää kehosuhteen haasteet ja ruokkii hyvinvointiaan hyväksymällä itsensä. Kun itseään voi ajatella huolenpidon arvoisena, haluaa tehdä itselleen hyvää nyt eikä vasta sitten kun keho on muuttunut jonkunlaiseksi.
POSITIIVINEN PSYKOLOGIA TARJOAA AMMATTILAISILLE TYÖKALUJA
Katarina Meskanen valmistui Joyllan Positive Psychology Practitioner -opinnoista keväällä 2019. Parhaillaan hän suorittaa Joyllan tarjoamia 12 opintopisteen laajuisia täydennysopintoja. Positiivisen psykologian opinnot antoivat yli kymmenen vuotta psykiatrian puolella työskennelleelle Meskaselle kaivattua uutta näkökulmaa.
− Me ammattilaiset haksahdamme helposti negatiiviseen viitekehykseen ja pyrimme vain ratkomaan ongelmia. Asiakastyössä unohdamme valitettavan usein voimavarojen ja vahvuuksien tarkastelun, vaikka niitä löytämällä ja vahvistamalla saisimme varmasti kasvatettua asiakkaidemme hyvinvointia enemmän kuin ainoastaan ongelmien poistamisella.
Psykologina hän on ihmisen mielen, kehityksen ja käyttäytymisen asiantuntija. Häiriöihin ja mielen tason haasteisiin keskittyvän akuuttipsykiatrian työnsä vastapainoksi Meskanen halusi paneutua kukoistuksen ja hyvinvoinnin tieteeseen.
− Positiivinen psykologia yhdisti kauniisti kaiken sen, mitä teen työssäni ja mitä olen jo pidempään ajatellut. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia, mikä toisinaan jää ongelmien ja haasteiden jalkoihin. Voimavarakeskeinen ajattelu ja positiivinen psykologia toimivat johtotähtinäni niin omassa elämässäni kuin työssäni.
Koulutuksen vankka tietopohja, teoriat ja tutkimukset saavat Meskaselta kiitosta.
− Koulutuksessa oli paljon työni kannalta oleellista: ihmissuhteiden ja elinvoimaisuuden osa-alueet puhuttivat minua itseäni luonnollisesti eniten, liippaahan työni läheltä näitä. Arvostan sitä, että kaikki tieto tarjottiin pedagogisesti harkittuina, selkeinä kokonaisuuksina, valmiiksi pureskeltuna ja helposti esitettynä. Koulutus oli laaja kattaus positiivisen psykologian teemoista, ja lähteiden ja lisämateriaalien avulla oli helppo syventyä tarkemmin omiin kiinnostuksenkohteisiin.
Suurimman opin Meskanen koki saavansa käytännön harjoituksista ja verkko-opintojen livetapaamisista. Hän on vienyt useita opintojen harjoitteita sellaisenaan psykologin ja valmentajan työhönsä, esimerkiksi VIA-vahvuustestin.
− Oli opettavaista kokeilla itse vaikuttavia harjoituksia ja oivaltaa omakohtaisesti, mistä niissä on kyse. Esimerkiksi erilaiset kohtaamisen ja myötäinnon harjoitukset olivat voimauttavia ja ihania! Me ammattilaiset todella tarvitsemme näitä hyviä työkaluja työhömme, koska meidän tehtävämme on löytää ja vahvistaa asiakkaidemme voimavaroja ja vahvuuksia.
KEHOPOSITIIVISUUS ON IHMISOIKEUS
Palataan vielä takaisin Katarina Meskasen erityisalaan, syömisen psykologiaan ja positiivisen kehonkuvan edistämiseen. Meskanen kirjoitti positiivisen psykologian opintojen aikaan kirjaa nimeltä ”Rakas keho”, ja kirjan sivuille piirtyi paljon myös positiivisen psykologian opintojen antia.
− Onko kehosi paras ystäväsi vai toimenpiteiden kohde? Parempi kehosuhde ei ole vain päätös alkaa rakastaa itseä, se ei ole yhden yön ihme, eikä peilin edessä ”I Love Me” -hokeminen auta.
Positiivinen kehosuhde pitää sisällään myös haastavien tunteiden käsittelyn ja ymmärtämisen. Kun kehosuhde on tasapainossa, ajoittaiset hankalat tunnelmat omasta kehosta eivät saa aikaan kehoa kurittavia toimenpiteitä vaan niihin voi suhtautua kuin ohimenevinä sääilmiöinä.
Miksi ihminen on usein ankara itselleen ja tyytymätön ulkonäköönsä? Meskanen osoittaa sormellaan yhteiskuntaa ja siinä vallitsevia ihanteita. Hänen mukaansa tänä päivänä ei ole helppoa hyväksyä itseään sellaisenaan. Laihduttamisen kulttuuri pursuaa joka paikasta ja itsetyytymättömyydestä on tullut aikamme mantra.
− Haluan ajaa ajatusta siitä, että jokaisella on oikeus näkyä, olla esillä ja voida hyvin. Kuin ihmisoikeus: lupa olla olemassa ja voida hyvin omassa kehossa on itseisarvo, eikä se vähene tai muutu, vaikka keho ei vastaisikaan ulkoisia ihanteita. On esimerkiksi todella surullista, että lihavan odotetaan laihduttavan, ja lähtökohtaisesti heidän ei sallita hyväksyä itseään sellaisena kuin ovat. Kansanterveydellä syyllistäminen tai itsekurin puutteesta nuhteleminen vain lisää pahoinvointia ja ongelmia. Tulisi keskittyä positiivisen psykologian tavoin siihen, miten voimme lisätä hyvää? Asenneilmastolla on valtava merkitys.
Miten sinä ajattelet?
Miten sinä puhut itsellesi?
Lisäätkö pahoinvointiasi vai edistätkö kukoistustasi?