Miten vastaat, kun joku kertoo hyvän uutisen? Tämä pieni asia voi muuttaa vuorovaikutuksesi laadun pysyvästi Lue lisää tästä!
Viewing entries by
Netta Garfunkel
10 hyvää syytä lisätä merkityksen kokemusta elämässä
Mietitkö toisinaan, miten elämästä voi tehdä merkityksellisempää? Moni on havainnut elävänsä jo pitkään kuin jonkun toisen elämää tai ns. autopilotilla itse elämäänsä ohjaamatta. Harvoin tullaan miettineeksi, mikä on juuri minun elämäni merkitys ja mitä minä haluan elämässäni tehdä. Niinpä haastamme sinut miettimään, millaista merkityksellinen elämä on juuri sinun kohdallasi.
Tutkimukset viittaavat merkityksen kokemisen olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvinvointimme kannalta. Merkityksen tunne lisää muun muassa:
1. Iloa ja muita positiivisia tunteita
2. Korkeaa moraalia
3. Itsetuntoa
4. Rakkautta
5. Autonomiaa
6. Elinvoimaisuutta
7. Optimismia
8. Toivoa
9. Sosiaalisia taitoja
10. Elämäntyytyväisyyttä
Aika hyvät perusteet oman elämän merkityksellisyyden pohtimiselle ja lisäämiselle vai mitä?
Merkitys on yksi keskeinen positiivisen psykologian osa-alue. Se on yksi kuudesta teemasta kukoistuksen kehyksessämme, johon myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksemme perustuu. Koulutuksen aineistossa on kaikkiaan noin 5-6 tuntia videoluentoja per kuukausi ja teema. Tarjoamme nyt kuunneltavaksesi ja katseltavaksesi yhden 45 minuutin mittaisen luennon ilmaiseksi. Video vie sinut peremmälle merkityksen maailmaan.
Tervetuloa! Toivomme, että saat videosta iloa ja hyötyä.
Tilaa ilmainen videoluento täältä.
Sain Joyllan positiivisen psykologian harjoittajan (Positive Psychology Practitioner) koulutuksen ilmaisen vapaapaikan. Olen ammatiltani psykologi ja freelance-toimittaja. Jaan tässä tekstissäni ajatuksia koulutuksesta, psykologiasta, positiivisesta psykologiasta sekä elämästäni näiden välillä.
Paulinan ja Netan onnittelupuhelu oli minulle suuri ilo ja riemu kevättalvella 2018. Se tuli täytenä yllätyksenä työharjoitteluni lounastauolla. Päätettyäni puhelun vastapäätä istuva lääkäri kommentoi: ”Sait varmaan hyviä uutisia.”
Aiempi kosketukseni positiiviseen psykologiaan oli tapahtunut lähinnä itsekseen lukemalla joitain alan teoksia ja artikkeleita. Psykologin koulutuksessa ei mainittu lainkaan tieteenalaa. Tai yhden kerran kyllä, kun vanhempi professori kritisoi sitä. Työharjoittelussa todella innostuin positiivisesta psykologiasta oman potilastyöni kautta. Uppouduin vahvuuksien, arvojen ja kukoistamisen maailmaan. Luin enemmän. Oli myös upeaa huomata, kuinka vaikkapa arvotyöskentely tuotti tuloksia ja antoi ihmisten elämään paljon.
Etsiskelin netistä ppp-koulutuksia, ja halusin oppia lisää. Löysin Joyllan esteettiset, miellyttävät ja pätevän oloiset sivut. Luin ilmaisen verkkomateriaalin ja liityin postituslistalle. Vapaapaikkahaun ilmaantuessa opiskelija tarttui tilaisuutensa, teki räppivideon ja… tässä ollaan.
Joten kyllä, entinen kollegani, sain todellakin hyviä uutisia.
KOULUTUKSEN RAKENNE
Pidin alusta asti siitä, että koulutus oli esitelty selkeästi ja teemoiteltu eri osa-alueisiin. Koulutus on rakennettu positiivisen psykologian pioneerin, Martin Seligmanin, mallille hyvästä elämästä (PERMA: positive emotions, engagement, relationships, meaning, accomplishments). Lisäksi kouluttajat ovat täydentäneet sitä lisäämällä malliin elinvoimaisuuden osa-alueen. Tästä pisteitä: tein oman harjoitteluni yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla, mikä merkitsee psykosomatiikan sektoria. Kehon ja mielen yhteys on aina kiinnostanut minua. Tässä mielessä koulutus vastaa hyvin positiivisen psykologian toista aaltoa, jossa huomioidaan myös ”negatiivisten” tunteiden vaikutus ihmisen elämään. Jos vaikkapa ihmisellä on kroonisia kipuja, ei tämä millään voi olla aiheuttamatta toisinaan hankalia tunteita. Olisi loukkaavaa ja sitä pahamaineista ”pakkopositiivisuutta” kiertää näiden olemassaolo.
Kaikki osa-alueet ovat minusta superkiinnostavia, mutta nostaisin merkityksen osa-alueen suosikikseni. Olen pitkään ollut kiinnostunut eudaimoniasta, eli siitä, kuinka elää hyvää elämää. Myös vahvuuksien käsittely uppoutumisen osa-alueessa oli antoisaa. Pohjakoulutukseni vaikutuksesta saatan silloin tällöin pohtia läheisteni ja tapaamieni ihmisten temperamentti- ja persoonallisuuspiirteitä. PPP-koulutuksen myötä olen alkanut bongailla enemmän sitä, millaisia vahvuuksia huomaan toisissa ja itsessäni. Tämä on rikastanut valtavasti sitä, mitä näen ympärilläni. Jokaisessa meissä on upeaa taitavuutta, joka pääsee kukoistamaan sopivassa ympäristössä sopivilla toimilla.
PLUSSAT
Vaikka koulutus tapahtuu verkossa, ei se lainkaan vastaa aiempia kokemuksiani verkko-opiskelusta. Kouluttajat ovat tehneet siitä niin interaktiivisen kuin vain mahdollista. He ovat laatineet koulutuksen Claned-alustalle, josta löytyvät kaikki materiaalit, luennot ja uudet ilmoitukset. Siellä on keskustelukanava, jonne voi lisätä mitä tahansa kysymyksiä ja kommentteja (vaikkapa teknisiin ongelmiin liittyen). Vastaukset tulevat nopeasti.
Opiskelu on käytännössä sitä, että katsotaan luentoja, tehdään tehtäviä tehtäväkirjasta ja kirjoitetaan luentojen aikana kommentteja keskusteluun. Netta ja Paulina kannustavat reflektoimaan omia kokemuksia ja peilaamaan opittua omaan elämäänsä. Näitä ajatuksia saa vapaasti jakaa alustalla tai olla jakamatta. Psykologiselta kannalta olen totta kai ollut hyvin mielissäni kaikenlaisista pohdiskelutehtävistä. Aika paljon toistetaan tämäntapaisia kysymystä: Kuinka voisit lisätä tätä (onnellisuutta/myönteisyyttä/merkityksellisyyttä…) omaan elämääsi? Mikä olisi pienin asia, jonka voisit tänään tehdä tavoitteesi eteen? Kysymysten muodosta huomaa, että ne ovat hyvin ratkaisukeskeisiä ja toimintaan motivoivia, eli oikein hyviä tämän alan koulutukseen.
Koulutukseen kuului kaksi verkkotapaamista kuukaudessa. Niissä käsiteltiin opittuja asioita ja keskusteltiin yhdessä. Teimme pienryhmätehtäviä ja tutustuimme samalla toisiimme. Jännitin aluksi hieman verkkotapaamisia, mutta ihan turhaan. Ne olivat hyvin suunniteltuja ja strukturoituja, mutta tilaa oli myös vapaalle keskustelulle ja ideoiden heittelylle. Tunnelma oli siis rento ja avoin. Usein nauroimme yhdessä, ja se jos mikä on luottamuksen ja myönteisten tunteiden merkki. Verkkotapaamiseen liittyminen oli helppoa ja sujuvaa Zoom-palvelun kautta. Linkki löytyi sekä alustalta että sähköpostiviestistä.
Pidän siitä, että kouluttajat ovat päättäneet ottaa mukaan myös lopputyön. Se on kymmenen sivun mittainen työ, jossa esitellään kaksi tekemäänsä interventiota ja sen tulokset. On hienoa päästä kokeilemaan käytännössä positiivisen psykologian mittareita ja havainnoida niitä.
KEHITETTÄVÄT
Jokaisen oli tarkoitus lukea omalla ajallaan vähintään kaksi kirjaa positiivisen psykologian alalta. Tähän toivoisin jotain muutosta. Kun kirjaan ei liity mitään erityistä tehtävää tai tarkistettavaa, voi lukeminen jäädä helposti väliin muun elämän vuoksi. Ehdottaisin, että jokainen lukisi yhden kirjan ja esittelisi sen verkkotapaamisessa. Näin jokainen saisi hieman kuvaa kirjallisuudesta, eikä tarvitsisi itse lukea kaikkea. Mikäli tähän ei olisi resurssia, voisi tämän hoitaa myös koulutuskavereiden kanssa.
Claned on alustana parempi kuin opiskeluaikojeni Moodle, selvästi 2.0 versio. Jotain pientä kömpelyyttä tosin huomasin sen käytössä. Aina kaikki näppäin- ja hiirikomentoni eivät oikein toimineet. Tämä saattoi tosin johtua myös yhteensopimattomuudesta Macbookin kanssa. Suuria ongelmia ei kuitenkaan ollut.
LOPUKSI
Kaikkiaan olen enemmän kuin tyytyväinen koulutuksen antiin ja sisältöön. Olen oppinut paljon uutta, syventänyt aikaisempaa tietämystäni ja saanut paljon eväitä henkilökohtaiseen elämääni. Myös läheiseni ovat kertoneet, että huomaavat minun opiskelleen positiivista psykologiaa, koska puhun enemmän esimerkiksi onnellisuudesta, elämäntyytyväisyydestä vahvuuksista ja myönteisistä tunteista. Koulutus antaa myös asiakastyöhön paljon käytännön välineitä.
Suosittelen koulutusta sosiaalialan ihmisille, opettajille, kasvattajille ja kaikille, jotka vain ovat aiheesta kiinnostuneita. Erityisesti suosittelen tätä psykologeille. Näen, että perinteinen psykologia ja positiivinen psykologia täydentävät toisiaan loistavasti. Molempia lähestymistapoja tarvitaan; kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Emme pärjäisi maailmassa pelkällä perinteisellä psykologialla, emmekä pelkällä positiivisella psykologialla. Monitieteisyys on aina paras lähestymistapa. Yhdistämällä tilannekohtaisesti perinteistä psykologiaa ja positiivista psykologiaa voidaan auttaa ihmistä jopa henkeä pelastavalla tavalla, sekä ohjata tätä kohti kukoistusta ja merkityksellisempää elämää.
- Anne Haikola
Anne Haikola on psykologi ja freelance-toimittaja.
anne.haikola@hotmail.com
Hei sinä ihana Positive Psychology Practitioner tai tuleva sellainen,
Tervetuloa Joyllan historian ensimmäisiin Kukoistuskekkereihin! Kekkerit järjestetään lauantaina 22.9. kello 12 - 18 Helsingin Lauttasaaressa.
Vihjeitä ohjelmasta
Kello 12 - 13 Maukasta kasvislounasta ja vapaata rupattelua
Kello 13 - 14 Päivän avausta ja toisiimme tutustumista
Kello 14 - 15 Yhdessä olemme enemmän
Kello 15 - 16 Kahvia, raakaa kakkua ja kepeää yhdessäoloa
Kello 16 - 17 Yhteisöllistä ohjattua ajatusten vaihtoa
Kello 17 - 18 Päivän päättelyä, paijausta ja kevyttä iltapalaa
Halukkaiden kanssa voimme jatkaa vapaamuotoista illanviettoa.
Kukoistuskekkerit on tarkoitettu kaikille Positive Psychology Practitioner -koulutuksen käyneille tai koulutuksessa oleville.
Päivän hinta on 68 euroa. Se sisältää ruokailun (lounas, kahvittelu ja kevyt iltapala). Ilmoitathan meille mahdollisista ruoka-aineallergioista.
Varaa paikkasi maanantaihin 10.9. mennessä täältä: http://www.joylla.com/palvelumme/kukoistuskekkerit.
Luomme yhdessä lämminhenkisen ja iloisen tapahtuman, jossa jokainen kokee olevansa turvassa ja saavansa kukoistaa omalla tavallaan. Lämpimästi tervetuloa sinä ihana ja ainutlaatuinen yhteisömme tärkeä jäsen. ❤️
Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka ovat konkareita somessa ja haluavat positiivisen psykologian asiantuntijoiksi. Tarjoamme mahdollisuutta opiskella mahtavassa porukassa positiivisen psykologian tiedettä huippupalautteen saaneessa Positive Psychology Practitoner -verkkokoulutuksessa (myyntihinta 2500 euroa).
Mikäli sinulla on intoa ja aikaa osallistua puoli vuotta kestävään 20 opintopisteen suomen kielellä toteutettavaan koulutukseemme, laita meille viestiä. Kirjoita tai lähetä video ja kerro, miksi meidän kannattaisi tehdä yhteistyötä kanssasi ja ajatuksia siitä, minkälaista yhteistyö voisi olla. Saat meistä ja koulutuksesta lisätietoja osoitteesta www.joylla.com/ppp.
Lähetä yhteistyötarjouksesi 22.8. mennessä osoitteeseen info@joylla.com. Tervetuloa levittämään kanssamme tätä hyvän elämän tieteen ilosanomaa! Viestiä saa ilomielin jakaa!
Haluatko hyödyntää tutkittua tietoa oman tai asiakkaidesi hyvinvoinnin edistämiseen? Ovatko uudet työkalut tarpeen?
Seuraava mahtavan palautteen saanut suomenkielinen Positive Psychology Practitioner -koulutus (20 op) alkaa ensi viikolla Helsingin kesäyliopistossa. Muutama paikka on vielä vapaana. Tässä puoli vuotta kestävässä koulutuksessa saat teoriaopintojen ohessa testata ja tutustua positiivisen psykologian käytännönläheisiin työkaluihin ja menetelmiin ensin itse. Mikä olisikaan parempi reitti viedä niitä omaan työhösi?
Tavoitteemme ei ole vain varustaa sinut vaikuttavilla hyvän elämän tieteen tiedoilla ja taidoilla. Haluamme tarjota sinulle elämyksen. Meille on tärkeää, että koet opinnot iloa ja energiaa tuottavina.
Voit tutustua koulutukseen täältä, sieltä löydät myös asiakkaidemme palautteita. Jos haluat keskustella kanssamme, ota mieluusti yhteyttä. Löydät yhteystietomme täältä.
Tässä vielä kahden asiakkaamme kokemus koulutuksesta, verkossa toteutetusta versiosta:
“Koulutus on ylittänyt odotukseni. Se energisoi! Saan pienten lasten kotiäidin arkeeni pohdintaa, ja olen nähnyt ajattelussani muutosta. Koulutuksen vaikuttavuus on tullut selväksi ja se on minulle tärkeää myös työelämässä. Ihmettelen kouluttajien vahvaa ammattitaitoa, miten hyvin ovat asiassa sisällä. Heitä on mukava kuunnella. Omakohtaiset tarinat teorian ohessa tekevät sen, että asioita on helppo omaksua ja ymmärtää. Verkkotapaamiset muiden koulutuksessa olevien kanssa ovat minulle tärkeitä. Koulutus on keskihintainen ja koska olen tyytyväinen, en pidä sitä kalliina. Maksan mielelläni laadusta.”
“Olen todella tyytyväinen päätökseeni lähteä Positive Psychology Practitioner -koulutukseen. Halusin syventää tietämystäni positiivisen psykologian alueelta ja olenkin saanut koulutuksesta käyttööni uusia työkaluja, joita olen hyödyntänyt business coach -valmennuksissa sekä päivätyössäni rahoitusalalla toimivana esimiehenä. Koulutuksen materiaali on vaihtelevaa ja antaa mahdollisuudet paneutua omien aikataulujen ja resurssien mukaisesti todella syvällekin tieteelliseen pohjaan. Tieteellinen pohja tuo koulutukseen ja sen hyödynnettävyyteen lisää luotettavuutta ja uskottavuutta. Olen kokenut koulutukseen liittyvät harjoituskirjat aihealueita avaaviksi, ja niiden avulla on ollut oivalluttavaa työstää omia ajatusmalleja. Kouluttajat Netta ja Paulina ovat valoisia ja energisiä. He todella laittavat itsensä likoon kertomalla myös omia tarinoitaan. Mietin alkuun, miten koulutus toimii verkossa, mutta aihe on itselle niin tärkeä, että oikein hyvin on kaikki sujunut. Koulutuksessa on huomioitu kiitettävästi myös opiskelijoiden toiveita ja palautteita. Etäopinnot vaativat opiskelijalta omatoimisuutta sekä oman ajankäytön suunnittelua, mutta investointi omaan itseensä kannattaa aina.”
Psykologi, psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja on yksi Joyllan erittäin tyytyväisistä asiakkaista. Eikä ihme, sillä Sadulla on vauhti päällä, hyvällä tavalla. Ihan näinä päivinä ilmestyy hänen esikoisteoksensa nimeltä Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (Atena).
Psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja lupaa, että voimme kaikki oppia aikaansaamisen taidon.
Satu kertoo keskittyneensä aiemmin enemmän ajatteluun kuin tekemiseen. Kirjan syntymästä saadaan kiittää muun muassa kirjoittajansa havaintoa siitä, että jotkut ihmiset vaikuttavat saavan kovasti aikaan ja hyvin olennainen päätelmä oli sekin, että Satu piti itseään varsin saamattomana.
Toisin on nykyisin. Satu on kirjaansa kirjoittaessaan muun muassa tehnyt samaan aikaan väitöskirjaa, suorittanut kahta tutkintoa, soittanut bändissä ja ottanut valmennusasiakkaita vastaan. Nämä ovat kaikki Sadulle hyvin merkityksellisiä, hänen arvoihinsa istuvia, asioita.
Tärkeintä on asettaa tavoitteita. Ilman niitä on omia toiveita vaikea saavuttaa. Satu muistuttaa myös siitä, että kyse ei ole vain tavoitteen saavuttamisesta lopputulosmielessä vaan myös merkityksellisestä elämästä, kun arki rakentuu itselle tärkeistä asioista. Tämä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta todella tärkeää.
On huojentavaa kuulla se, että psykoterapeutti Satu Pihlajan mukaan voimme kaikki halutessamme oppia aikaansaaviksi. Jos tärkeintä on tavoitteiden asettaminen, niin usein tavoitteiden pilkkominen ja konkretisointi tekevät siitä, mikä voi tuntua mahdottomalta, mahdollisen.
Esimerkiksi 30 kilon painonpudotustavoite voi lamaannuttaa ellemme jaa tavoitetta pienempiin etappeihin. Tällaisia voivat olla vaikka 40 minuutin kävelylenkki kolme kertaa viikossa ja kahden päivittäisen lämpimän aterian syönti. Kun teemme pieniä tavoitteita, saamme onnistuessamme myös paljon juhlan aiheita. Ja menestystä todellakin kannatta juhlia. Luottamus omaan kykyymme onnistua kasvaa.
Satu on useaan otteeseen kertonut saaneensa Joyllan Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssista ja henkilökohtaisesta valmennuksesta paljon potkua sekä omaan kukoistukseensa että ammatilliseen työhönsä. Hän on kannustanut myös muita psykoterapeutteja ja psykologeja Joyllan positiivisen psykologian opintoihin. Satu tarjoilee innoissaan myös uudessa kirjassaan Joyllan opinnoista saatuja teorioita ja harjoituksia.
Helsingin Sanomat julkaisi Sadusta ja hänen näkemyksistään 8.3. mielenkiintoisen artikkelin.
Tässä sinulle mielenkiintoinen kirja, jos haluat treenata tavoitteiden asettamista ja saavuttamista.
Kirjan voit tilata täältä. Huom! Kirjan saa tarjoushintaan 14.3. asti täältä.
PS. Joyllan suosittu ja loistavaa palautetta saanut Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssi starttaa taas maanantaina 19.3. Voit säästää hinnasta 50 € sunnuntaihin 11.3. saakka. Lue lisää täältä!
Posttraumaattinen kasvu – “Mikä ei tapa se vahvistaa”
Unohtamatta tietenkään, että “tyynet meret eivät tee taitavia purjehtijoita” ja että “sisulla siitä selviää”. Meistä jokainen on varmasti kuullut jonkin näistä kansanviisauksista. Useat meistä ovat myös jossain vaiheessa ajatelleet, että eiköhän tässä olla jo tarpeeksi vahvoja – ei kiitos tarvitse vahvistaa enempää. Ajatuksissa on saattanut myös käydä, että mikäli meri vaatii näinkin taitavaa purjehtijaa, voin kyllä jäädä rannallekin. Etsimään vaikka sitä sisujonoa, itselläni kun ei tuntunut riittävän tämä aloituspaketti. Toisin sanoen, elämässä on ajankohtia, jolloin voimat eivät yksinkertaisesti tunnu riittävän haasteiden edessä. Ihmiselle, joka on kokenut trauman tai useita peräkkäisiä traumaattisia kokemuksia, tällaiset sanonnat voivat kuulostaa liian vaativilta sekä samaan aikaan aivan liian kepeiltä toteamuksilta aidon hädän keskellä.
Sanontoihin kätkeytyy kuitenkin sitkeää ja ajan kestävää viisautta, mistä syystä psykologiakin tieteenalana kiinnostui ilmiöstä. Filosofit, uskonnot ja useat eri kulttuurit ovat kautta aikojen kuvanneet alussa mainitun oloisia kasvutarinoita trauman seurauksena. Tieteen avulla on haluttu ymmärtää, miten ja missä olosuhteissa kyseiset kuvaukset pitävät paikkansa. Ymmärtääksemme mistä nämä sanonnat sitten kumpuavat on ensin ymmärrettävä traumaa kokemuksena paremmin.
Trauma
Trauma määritellään usein kokemuksena, jossa yksilön aikaisempaa maailmankuvaa koetellaan niin vahvasti, että hän ei enää kykene käsittelemään tapahtunutta aikaisemmilla selviytymiskeinoilla. Ihminen kokee, että hänen tai hänen läheisensä elämä, terveys tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna. Traumaan kuuluu vahvasti kokemus avuttomuudesta, pelosta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta. Ihminen voi myös kärsiä unettomuudesta sekä toistuvista mieleen tunkeutuvista traumaattisista mielikuvista. Tapahtuma voi olla ihmiselle niin vaativa, että hän tietoisesti tai tiedostamattaan välttelee asioita tai tilanteita, jotka muistuttavat alkuperäisestä traumasta. Henkilö saattaa myös olla jatkuvassa korkeassa vireystilassa peläten tapahtuman uusiutumista. Tällainen vaste vaativaan kokemukseen on hyvin ymmärrettävä sekä luonnollinen. Mikäli tällaiset oireet kuitenkin jatkuvat kroonisina ja pitkään, puhutaan usein trauman jälkeisestä stressihäiriöstä, mihin olisi hyvä saada ammattilaisen apua ja tukea. Usein trauma ei myöskään ole yksittäinen tapahtuma, vaan useiden tapahtumien sarja, jossa alkuperäistä tapahtumaa seuraa useita jälkiseuraamuksia, jotka syventävät kokemuksen vaativuutta.
Tämän vuoksi haluan painottaa, että traumakokemus on aina myös hyvin yksilöllinen, mistä syystä tulisi välttää kiusausta kertoa läheiselleen, kuinka siitä tulisi selvitä. Haluankin korostaa, että myös seuraavaksi esittelemäni posttraumaattisen kasvun teoria tulisi käsitellä mahdollisuutena, eikä suinkaan ainoana oikeana trauman jälkeisenä lopputuloksena. Teoria on minulle hyvin rakas ja olen sitä tutkinut jo useita vuosia. Toivoisinkin, että siitä puhuttaisiin yhtä sinnikkäästi ja kriittisesti kuin posttraumaattisesta stressihäiriöstäkin.
Posttraumaattinen kasvu
Posttraumaattinen kasvu määritellään ”positiivisena muutoksena, jonka koetaan olevan seurausta kamppailusta henkilökohtaisen elämän kriisin tai traumaattisen kokemuksen kanssa” (Calhoun & Tedeschi, 1999, p.11). Merkittävää teoriassa onkin ymmärtää, että traumatapahtuma itsessään ei ole se mistä kasvu kumpuaa, vaan vahvuudet löytyvät henkilön yrittäessä käsitellä kokemustaan.
Posttraumaattisen kasvun teoria syntyi käytännöstä. Useat traumapotilaiden kanssa työskentelevät psykologit alkoivat nähdä vastaanotoillaan kuvattavan yhteneväisiä positiivisia kasvukokemuksia, joista vuosien varrella kehittyi posttraumaattisen kasvun teoria. Tällä hetkellä teorian ympärillä on hyvä kriittinen ja kiivas keskustelu ja sen mekanismeista väitellään, kuten hyvään tieteelliseen tapaan kuuluukin. Kuitenkin me tutkijat tunnumme olevan tällä hetkellä samaa mieltä siitä, että tietyt elementit kuuluvat vahvasti ihmisten kuvaamaan kasvukokemukseen.
Traumasta selvinneiden ihmisten tarinoissa toistuu usein viisi elementtiä, joissa henkilöt kokevat, että positiivista muutosta on tapahtunut:
1. Kohonnut arvostus elämää kohtaan
Traumaattisella kokemuksella on tapana paljastaa ihmiselle elämän hauraus ja siten sen ainutkertaisuus. Selviytyjät usein kuvaavat ymmärtävänsä oman elämänsä merkitystä paremmin ja kokevat vahvasti, että haluavat nauttia tästä mahdollisuudesta täysin rinnoin. Haastattelemieni ihmisten parissa tämä näkyy usein ajankäytön priorisointina ja itselleen tärkeiden asioiden arvostamisena arjessa.
2. Läheisemmät ilmisuhteet
Traumaattinen kokemus koskettaa usein vahvasti myös ihmisen lähipiiriä. Henkilö, joka kamppailee trauman aiheuttamien ajatusten sekä muutosten kanssa, kohtaa usein yllättäviä reaktioita lähimmäisissään. Pettymyksiltäkään ei aina vältytä, kun läheiseksi koetut ystävät etääntyvät tai eivät osaa täysin suhtautua muutokseen, jota ihminen käy läpi. Ihmiset voivat myös yllättää avullaan ja tuellaan. Esimerkiksi vieraiden ihmisten osoittama lämpö ja ymmärrys voi olla upea positiivinen löytö hädän keskellä. Ihmiset, jotka ovat kokeneet trauman, kuvaavatkin usein arvostavansa läheisiään enemmän, tunnistavansa aidot ystävät elämässään paremmin ja haluavansa viettää enemmän aikaa itselleen tärkeiden ihmisten seurassa.
3. Syventynyt itsetuntemus
Koska usein traumaattinen kokemus paljastaa ihmiselle sellaisia puolia elämästä, joita ei ennen ole joutunut kohtaamaan, se on myös usein jyrkkä oppimäärä itsetuntemukseen ja omien arvojen arvioimiseen. Ihmiset usein kuvaavat haluavansa olla aidosti omia itsejään, rehellisiä itselleen ja muille sekä tekevänsä valintoja vahvasti tämän uuden itsetuntemuksen valossa.
4. Uudet mahdollisuudet elämässä
Trauma on valitettavan usein myös salakavala varas, joka vie joitain elementtejä elämästä mukanaan, kuten palasen entistä identiteettiä, työpaikan, tai osan ystäväpiiristä. Tässä menetyksessä usein piilee myös mahdollisuus. Haastattelemani ihmiset ovat kertoneet löytäneensä itselleen uusia uria, jotka he kokevat mielekkäämmäksi kuin entiset. He ovat saattaneet löytää intohimon vanhaan harrastukseen takaisin tai vaikkapa uusia läheisiä ystäviä yhteisten kokemusten vuoksi.
5. Kokemus kuulumisesta johonkin itseään suurempaan kokonaisuuteen
Trauma usein muistuttaa ihmistä hänen pienuudestaan tässä valtavassa maailmassa. Kokemus voi myös herätellä ajattelemaan, että on osa jotain itseään suurempaa. Omat haastateltavani mainitsevat usein ymmärtävänsä kokemuksensa vuoksi, että he ovat osa ihmisyyttä, jossa heillä kaikilla on tärkeä rooli ja siten myös mahdollisuus auttaa muita.
On hyvä muistaa, että on täysin mahdollista kokea muutosta ainoastaan osassa näistä osa-alueista tai ei millään niistä. Posttraumaattinen kasvu ei ole universaali kokemus, mutta se on hyvin yleinen. Sen kokeminen ei myöskään sulje pois trauman kielteisiä vaikutuksia, vaan hyvin usein posttraumaattinen stressi ja kasvu ilmenevät myös rinnakkain.
Tutkijat ja terapeutit kokevat, että tämä posttraumaattisen kasvun prosessi on hyvin luonnollinen ja tapahtuu yksilöllisesti. Siksipä sen tukemiseen toimii neuvojen sijasta parhaiten ihmisen oman matkan ja pohdinnan kanssa myötäkulkeminen.
Ajatuksia kasvusta
Professori Stephen Joseph (2012) kuvaa tätä trauman jälkeistä posttraumaattista kasvukokemusta ”vaasi”-metaforan avulla. Elämässä on useita kokemuksia, joissa vaasi voi kaatua ja särkyä. On kuitenkin mahdollista korjata vaasi entisenlaiseksi. Säröt saattavat vielä erottua, mutta vaasi on kuitenkin entisensä, ehkä jopa vahvempi liitosten vuoksi. On kuitenkin tilanteita, joissa isku on niin vahva, että vaasi pirstaloituu pieniksi palasiksi. Tällöin ei ole enää mahdollista rakentaa vaasia entiselleen, mutta ajan kanssa on mahdollista tehdä jotakin uutta ja yhtä kaunista: mosaiikki.
Haluankin lopettaa tämän kirjoituksen lainaten Tommy Tabermannin upeaa runoa ja todeta, että joskus ”ehjimmät meistä on sirpaleista tehty”.
Japanissa on kaunis taideperinne korjata rikkinäiset kipot käyttäen kultaa, hopeaa tai platinaa. Tätä taidetta kutsutaan nimellä Kintsugi tai Kintsukuroi, “kultainen korjaus”. Perinteellä on vahvat filosofiset juuret. Se perustuu ajatukseen, että jos jokin on kärsinyt vahinkoa, peittelyn sijaan sen uusia piirteitä tulisi arvostaa, juhlia ja korostaa.
Lähteet
Calhoun, L. G., & Tedeschi, R. G. (Eds.). (1999). Facilitating posttraumatic growth: A clinician's guide. Routledge.
Joseph, Stephen. (2012). What Doesn't Kill Us: A guide to overcoming adversity and moving forward. Hachette UK.
Kampman, H., Hefferon, K., Wilson, M., & Beale, J. (2015). “I can do things now that people thought were impossible, actually, things that I thought were impossible”: A meta-synthesis of the qualitative findings on posttraumatic growth and severe physical injury.
- Modern Met Team. (2017). Kintsugi, Centuries Old Japanese Method of Repairing Pottery with Gold. Retrieved September 3, 2017, from http://mymodernmet.com/kintsugi-kintsukuroi/
Hanna Kampman työskentelee luennoitsijana ja tutkijana Itä-Lontoon yliopistossa (UEL). Tutkimuksessaan hän keskittyy ymmärtämään paremmin urheilun ja liikunnan merkitystä vakavan vammautumisen jälkeisessä posttraumaattisessa kasvussa.
Lecturer & Co-Module Leader in MSc Applied Positive Psychology & Coaching Psychology (MAPP-CP)
Posttraumatic Growth Unit (PTGU)
Email: h.m.k.kampman@uel.ac.uk
Hannan kollegat ja alan johtavat asiantuntijat, tohtorit Itai Ivtzan ja Tim Lomas saapuvat 3.11.2017 Suomeen jakamaan tuoreinta tietoa positiivisen psykologian toisen aallon tutkimuksesta. He kertovat elämän vaikeamman puolen ehkä jopa odottamattomistakin hyödyistä. Tutkimukset antavat vinkkejä siihen, miten voimme paremmin kohdata vastoinkäymisiä ja vaikeita tunteita ja miten ne ovat tärkeä osa hyvää elämää. Lisätietoja täältä.
Positiivisen psykologian lisäopinnoista potkua valmentajan työhön ja lyhytterapia opintojen päättötyöhön
Työnkuvaani ravinto- ja fysiikkavalmentajana, fysioterapeuttina sekä lyhytterapeuttina liittyy asiakkaan muutosprosessin tukeminen. Kokemukseni mukaan ravinnon, harjoittelun ja palautumisen optimoinnin lisäksi keskeistä onnistuneessa muutosprosessissa ovat asiakkaan uskomukset sekä asiakkaan ja ammattilaisen välinen luottamus.
Aloitin vuoden 2016 alussa Helsingin psykoterapiainstituutin järjestämät ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti jatko-opinnot. Opinnot sopivat mielestäni hyvin jatkokoulutukseksi terveydenhuolto- ja sosiaalialalle sekä liikunta-alalle. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja niihin kuuluu päättötyön tekeminen.
Päättötyöni aihe on ”Elämäntapamuutosprosessin onnistumisen avaimet – ratkaisukeskeinen lyhytterapia tukemassa asiakkaan muutosprosessia”. Päättötyössäni vastaan kysymykseen: Millainen teoriatieto voi olla avuksi elämäntapamuutosprosessin onnistumisessa?
Tarkastelen elämäntapamuutosprosessia tukevia teorioita, onnistumisen avaimia positiivisen psykologian näkökulmasta sekä tahdonvoimaa ja pohdin, miten ratkaisukeskeinen lyhytterapia yhdistyy niihin. Jotta päättötyöstäni on konkreettista apua asiakastyöhön, laadin ja tuon liitteissä esille ratkaisukeskeisiä tehtäviä. Niiden avulla terveydenhuoltoalan ja liikunta-alan ammattilainen voi tukea asiakasta elämäntapamuutosprosessissa.
Päättötyöni sisältöön vaikutti merkittävästi keväällä 2017 käymäni Netta Lehtosen ja Paulina Piipon pitämä koulutus aiheesta: ”Positiivinen psykologia – uusia ideoita hyvään työelämään”. Paulinan ja Netan koulutus antoi minulle tutkittua tietoa positiivisesta psykologiasta. Heidän tapansa kouluttaa oli selkeä ja materiaalit erinomaisia. Etenkin koulutuksessa käydyt käsitteet resilienssi, aito sinnikkyys, growth mindset sekä fixed mindset liittyvät mielestäni keskeisesti päättötyöni aihealueeseen.
- Sanna Eloranta
Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii ja edistää hyvää elämää, vahvuuksia ja kukoistusta. Tieteenala sai alkunsa, kun Martin Seligman kumppaneineen melkein 20 vuotta sitten heräsi siihen epäkohtaan, että psykologia keskittyi pääasiassa vikojen ja ongelmien korjaamiseen. Tätä täydentämään perustettiin positiivisen psykologian tieteenala, joka tutkii muun muassa onnellisuutta, positiivisia tunteita, vahvuuksia, ihmissuhteita, merkitystä ja aikaansaamista.
Positiivinen psykologia on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä, ja alaa syytetään välillä yltiöpositiivisuudesta tai positiivisuuden tyranniasta. Yksi haaste on asioiden leimaaminen positiiviseksi tai negatiiviseksi, esimerkiksi optimismi koetaan myönteisenä hyvinvointimme kannalta, kun taas pessimismi on leimattu epäsuotuisaksi. Kuitenkin yltiöoptimismi saattaa johtaa liian suurien riskien ottamiseen ja pessimismi puolestaan voi auttaa selviytymiskeinojen kanssa. Positiivisen psykologian toinen aalto tai positiivinen psykologia 2.0 huomioi asioiden monipuolisuuden.
Suuri haaste on myös ajatus siitä, että aina pitäisi olla hyväntuulinen ja positiivinen. Kuitenkin elämään kuuluu sekä ylä- että alamäkiä ja vaikeudet ja haasteet ovat luonnollinen osa elämää. Myös polku kohti kehittymistä ja esimerkiksi merkityksellisyyttä voi olla ajoittain epämukava, mutta voi kuitenkin johtaa kasvuun ja mullistavaan muutokseen. Elämän varjopuolet voivat siis myös tuoda mukanaan jotakin positiivista ja hyvää.
Alan johtavat asiantuntijat, tohtorit Itai Ivtzan ja Tim Lomas saapuvat 3.11.2017 Suomeen jakamaan tuoreinta tietoa positiivisen psykologian toisen aallon tutkimuksesta.
He kertovat elämän vaikeamman puolen ehkä jopa odottamattomistakin hyödyistä. Tutkimukset antavat vinkkejä siihen, miten voimme paremmin kohdata vastoinkäymisiä ja vaikeita tunteita ja miten ne ovat tärkeä osa hyvää elämää. Lomasin mukaan kokemasi negatiiviset tunteet eivät välttämättä ole pelkästään normaaleja ja luonnollisia, vaan voivat olla polku kohti etsimääsi onnea ja kukoistusta.
Päivän aikana käsitellään, miten esimerkiksi merkitys, resilienssi, kuolevaisuus, muutos ja kärsimys voivat kasvattaa, parantaa ja muuttaa meitä.
Lomas ja Ivtzan ovat psykologeja ja luennoitsijoita University of East Londonin Master’s in Applied Positive Psychology and Coaching Psychology -ohjelmassa. He ovat julkaisseet lukuisia kirjoja ja tutkimusartikkeleja. Uusimpiin kirjoihin kuuluvat Second Wave Positive Psychology, The Positive Power of Negative Emotions ja Awareness Is Freedom.
Tohtori Ivtzanin tutkimus keskittyy henkisyyteen, mindfulnessiin, merkitykseen ja itsensä toteuttamiseen. Tohtori Lomas puolestaan tutkii positiivisen psykologian toista aaltoa, mindfulnessia ja monikulttuurista sanakirjatyötä.
Suomen ensimmäinen positiivisen psykologian toisen aallon seminaari järjestetään yhteistyössä Helsingin seudun kesäyliopiston kanssa 3.11. klo 9.00-16.00. Tervetuloa kuuntelemaan alan johtavia kansainvälisiä asiantuntijoita!
Nukuin tänään pommiin ja se pisti päivän aikataulut sekaisin. Olin kuitenkin luvannut äidilleni, että käyn auttamassa häntä, joten pidin siitä kiinni vaikka oli paljon muutakin tekemistä. Onneksi tein niin, sillä siitä tuli hyvä mieli molemmille.
Kotimatkan kävelin/juoksin kiireellä, sillä tärkeä Skype-puhelu oli juuri alkamassa. Ohitin naisen, jonka kauppakassi oli tippunut ja tavarat lentäneet ympäriinsä. Kävelin hänen ohitseen muutaman askeleen, sillä olinhan jo melkein myöhässä sovitusta tapaamisesta. Onneksi ääni pääni sisällä sai minut pysähtymään ja kysymään josko kuitenkin voisin olla avuksi. Autoin poimimaan tavarat ja sain palkkioksi kauniin hymyn ja kiitoksen. Myöhästyin tapaamisesta pari minuuttia, mutta ei se niin haitannut, vaan sai minut mahdollisesti jopa paremmalle tuulelle puheluakin ajatellen.
Tiedekin tukee tätä ajatusta.
Altruismilla tarkoitetaan epäitsekästä tai pyyteetöntä toimintaa, jossa auttaminen ja toiselle hyvän tekeminen asetetaan etusijalle. Se on siis muiden hyvän laittamista oman edun edelle. Vaikka ihmisten oletetaan usein olevan itsekeskeisiä, osoittavat tutkimukset kuitenkin esimerkiksi pienten lasten auttavan muita pyyteettömästi.
Auttamisen on sanottu evoluutiotutkijoiden mukaan olleen yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoistamme. Neurologiset tutkimukset tukevat tätä, sillä pyyteetön toiminta sytyttää aivoissa hyvään olon ja palkkioihin liittyvän alueen. Sama alue on toiminnassa esimerkiksi suklaata syödessä tai seksiä harrastaessa.
Moni kuitenkin toimii itsekkäästi ja tutkimukset osoittavatkin, että kummatkin tavat ovat meihin syvästi juurtuneita. Siksi joudumme pohtimaan tekemisiämme ja valintojamme ja löytämään keinoja, joiden avulla valitsemme auttamisen itsekkyyden sijaan.
On tietysti myös hyvää itsekkyyttä ja välillä on parhaaksi keskittyä omaan etuun tai hyvinvointiin. Itsemyötätunnon tärkeys korostuu tässäkin asiassa.
Mutta on hyvä pitää mielessä, että auttamisesta todella hyötyy sekä antaja että vastaanottaja.
Miten sinä voisit tänään olla avuksi? <3
Huh! Olipa eilinen taas pitkä työpäivä. Kotiovelle päästyäni kello oli jo yhdeksän ja työpäivän olin aloittanut yli 12 tuntia aiemmin. Voin myöntää, että valehtelisin jos väittäisin tämän olevan harvinaista. Näin yrittäjänä sitä tulee helposti tehtyä paljon hommia (joskus liikaakin), varsinkin kun työ on kivaa ja merkityksellistä. Mutta tietysti myös siksi, että palkka on täysin itsestä kiinni.
Vaikkei tämä yrittäjyyskään aina mitään ruusuilla tanssimista ole, niin hyödynnämme onneksi Joyllassa positiivisen psykologian oppeja. Tiedämme, kuinka tärkeää on pitää itsestämme hyvää huolta yrittäjyyden tuomien haasteiden lomassa.
Olet sitten yrittäjä tai et, vietät todennäköisesti suuren osan elämästäsi töitä tehdessä. Eikö siksi olisikin tärkeää, että usein heräisit ajatellen ”Jes, taas on mukava työpäivä edessä!”?
Positiivisen psykologian, eli hyvän elämän tieteestä löytyy keinoja tähän. Tietoa ja taitoa, jota itse hyödynnämme päivittäin. Eikä tämä tarkoita sitä, että yrittäjyys olisi ainoa keino merkitykselliseen työhön, vaan olisimme varmasti näitä oppeja hyödyntämällä nauttineet enemmän myös entisissä työpaikoissamme.
Yhtenä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin reseptinä toimii Kukoistuksen kehys™, jonka osa-alueita ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Kehys toimii mainiosti sekä omassa työssä että elämässä.
Tässä sinulle 6 käytännön vinkkiä:
Myönteisyys: Anna kehuja kaverille ja huomaa onnistumiset.
Uppoutuminen: Vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen lisäävät energiaa ja työn imua. Me esimerkiksi pidämme kävelypaltsuja luonnossa, sillä kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen on yksi vahvuuksistamme.
Ihmissuhteet: Tutustu työkavereihin esimerkiksi hyödyntäen Pecha Kucha -esitystä, jossa jokainen näyttää 20 merkityksellistä kuvaa ja kertoo jokaisesta 20 sekunnin ajan.
Merkitys: Mieti keihin työsi vaikuttaa ja MIKSI teet sitä? Esimerkiksi potilaan kuvan nähneet röntgenlääkärit tekevät parempia diagnooseja.
Aikaansaaminen: Tsekkaa ovatko tavoitteesi linjassa arvojesi kanssa.
Elinvoimaisuus: Muista palautumisen tärkeys! Pidä taukoja ja tee lyhyitä läsnäoloharjoituksia.
Näihin aihealueisiin kannattaa todella panostaa. Mikäli haluat oppia lisää aiheesta, voimme iloksemme kertoa, että järjestämme yhteistyössä Tampereen kesäyliopiston kanssa kahden päivän ”Positiivinen psykologia – Uusia ideoita hyvään työelämään” -koulutuksen. Early bird -hinta on voimassa maanantaihin 3.4. asti. Lue lisää täältä.
“The better your brain is at using its energy to focus on the positives, the greater your chances at success.”
Ilolla,
Netta
Olipa kerran tyttö, joka päätti lähettää hakemuksen mielenkiintoiseen projektiin. Kun hän sai haastattelukutsun, joka oli lähetetty myös muutamalle kymmenelle muulle, tuli pelko kylään ja toi mukanaan itsesuojeluvaiston. Tytön mieleen juolahti ajatuksia kuten ”enhän minä sinne voi mennä itseäni nolaamaan kaikkien muiden eteen”, ”ei minulla ole mitään annettavaa” ja ”kaikki muut ovat varmasti minua parempia ja kokeneempia”.
Kun haastattelupäivä vihdoin koitti, sisäinen kriitikko tytön pään sisällä sanoi, että ”sinun on varmaan parempi jäädä kotiin, ei siitä kuitenkaan mitään tulisi”. Kaikista näistä ajatuksista huolimatta tyttö suuntasi kohti haastattelupaikkaa. Hän huomasi rauhoittelevansa kriitikkoa tarjoamalla tälle ajatuksia siitä, kuinka hän on ennenkin selvinnyt, jopa onnistunut ja kuinka olisi parempi mennä paikalle luottavaisin mielin ja elää hetkessä sen sijaan, että murehtisi jo tulevaisuutta. Tyttö mietti, että hänellä olisi aina ulkomaanmarkkinat avoinna, mikäli hän syystä tai toisesta tekisi itsestään naurunalaisen täällä.
Tämä tyttö olen minä ja tämä tarina on vain yksi pieni esimerkki siitä, miten sisäinen kriitikkoni on yrittänyt ”suojella” minua koko elämäni ajan. Suureksi onnekseni olen kuitenkin kehittänyt itseäni ja ottanut monta askelta eteenpäin kriitikon hyväksymisessä ja ylipäätään sen suhteen, että tunnistan eron kriitikon ja todellisuuden välillä. En todellakaan väitä, että näin tapahtuisi aina! On asioita, joita en saa aikaiseksi, koska en uskalla tai koska en usko olevani tarpeeksi hyvä. Lukuisia kertoja olen jättänyt mahdollisuuksia näkemättä tai hyödyntämättä olemalla ankara itselleni.
Kuulostaako tämä kenties tutulta? En ole riittävä, en ole valmis, en ole oikeanlainen, en pysty siihen, en minä osaa, muut ovat parempia... Oletko kuullut näitä lausahduksia pääsi sisällä? Meillä kaikilla on oma sisäinen kriitikkomme. Et ole yksin riittämättömyyden tunteen kanssa, mutta meissä kaikissa on kuitenkin eroja sen suhteen, miten reagoimme kriitikkoomme ja miten annamme sen vaikuttaa meihin. Menestyneet ja rohkeatkin pelkäävät ja jännittävät, mutta he toimivat siitä huolimatta.
Itse olen saanut tämän asian suhteen valtavasti hyötyä positiivisesta psykologiasta ja valmennuksesta. Koska tämä universaali haaste tulee kerta toisensa jälkeen esille omalla kohdallani sekä asiakkaidemme ja ystäviemme kanssa keskustellessa, olemme päättäneet järjestää valmennuksen aiheesta.
Lämpimästi tervetuloa Rohkeasti riittävä -valmennukseen, jossa käsittelemme rohkeutta ja itsemyötätuntoa. <3 Valmennus järjestetään Helsingin Lauttasaaressa 14.12. klo 18–20.
Onneksi en jäänyt kotiin katsomaan telkkaria haastattelupäivänä, vaikka siltä tuntuikin. Lähdin rohkeasti tutustumaan mielenkiintoiseen projektiin ja itseeni. Ja sehän kannatti, sillä tulin valituksi! Arvatkaapa muuten mikä ensimmäinen ajatukseni oli kun sain tietää siitä? Miten onnistuin huijaamaan niitä valitsemaan mut mukaan?
Itsemyötätunto ei ole mikään helpoin asia. Eikä se todellakaan mielestäni tarkoita sitä, että sisäinen kriitikko tulisi kokonaan kutistaa ja keskittyä pelkkään positiiviseen ajatteluun. Vaan sitä, että on hellä ja hyväksyy senkin puolen itsestään, mutta ei anna sille liikaa valtaa ja kyseenalaistaa sen.
Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun vain uskallamme olla avoimia ja aitoja. Ihanaa viikkoa ja itsemyötätuntoa teille kaikille! <3
Ilolla,
Netta
Vaikka Suomi onkin upea maa, vaikuttaa syksyn pimeys ainakin meidän mielialoihimme. Pimeys väsyttää ja tuntuu siltä, ettei ole energiaa kaikkeen mihin haluaisi. Onneksi kuitenkin tiedämme, kuinka paljon voimme ajatuksillamme ja valinnoillamme vaikuttaa mielialoihimme. Siksi haluamme vihdoin toteuttaa pitkäaikaisen unelmamme hieman isommassa mittakaavassa. Toivomme, että mahdollisimman moni liittyy mukaan tavalla tai toisella.
Ihmissuhteet ovat sekä hyvinvoinnin, onnellisuuden että merkityksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Hyvät energiat tarttuvat ihan yhtä lailla kuin huonotuulisuus, eli omaan hyvinvointiin satsaaminen on hyväksi myös muille. Unelmamme on pyhittää marraskuu myötätunnon ja merkityksen tunteen levittämiseen.
Koska olet viimeksi tehnyt satunnaisen ystävällisen teon (random act of kindness)? Oletko kenties avannut oven tuntemattomalle? Auttanut kantamaan kauppakasseja? Tai hymyillyt kauniisti ohikulkijalle?
Entä miltä sinusta on tuntunut, kun joku on joskus tehnyt jotain vastaavaa sinulle tai läheisellesi? Millaisia tuntemuksia herää, kun luet uutisia ja tarinoita ihmisten hyvistä teoista? Kun tuntematon asiakas maksaa rahansa unohtaneen vanhuksen ostokset tai kun palomiehet pukeutuvat jouluna supersankareiksi ja käyvät ilahduttamassa lapsia lastensairaalassa. Mitä jos yhdistäisimme voimamme ja tekisimme pienistä hyvistä arkisista ystävällisyydenteoista osan arkeamme?
Tiesitkö että ystävällisyys tekee meistä onnellisempia, parantaa ihmissuhteita ja on tarttuvaa? Ystävälliset teot inspiroivat muita ja tutkimusten mukaan tästä syntyy ketju, joka yltää aina kaverin kaverin kaveriin asti. Jos siis päästät kiireisen ihmisen eteesi jonossa, saattaa hän osoittaa ystävällisyyttä muutamalle muulle ja ketju jatkuu.
Ystävällisyys ja hyvät teot ovat keinoja, joilla todella voit vaikuttaa maailmaan. Ne voivat olla sinulle täysin ilmaisia, mutta muille todella arvokkaita.
Haaste: Yksi ystävällinen teko tuntemattomalle, tutulle, eläimille tai luonnolle kerran viikossa. Tai jos hyvältä tuntuu, voit tehdä meidän kanssamme yhden teon joka päivä. ♥
Haasta kaverit mukaan ja jaa kanssamme kokemuksiasi täällä, niin tekojen vaikuttavuus sen kun laajenee! #joylla
Lämpöä levittämässä,
Netta ja Paulina
Mikä on sinulle tärkeää? Milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään arvojasi? Suosittelemme lämpimästi ottamaan aikaa tähän. Arvosi saattavat muuttua vuosien varrella ja välillä on hyvä pohtia mikä on tärkeää juuri sinulle.
Arvosi auttavat sinua kehittymään, kasvamaan, tekemään päätöksiä ja luomaan haluamasi tulevaisuuden. Kun teet valintoja arvomaailmasi huomioon ottaen, keskityt todennäköisemmin siihen mikä on lähellä sydäntäsi.
On myös helpompaa elää itselleen merkityksellistä elämää ja toteuttaa tavoitteita, kun tuntee arvonsa. Muun muassa näistä syistä istuimme alas ja vietimme muutaman tunnin pohtien Joyllan arvoja. Yllätys, yllätys! Meille kaikista tärkeimmiksi arvoiksi nousivat rakkaus ja merkitys. Tajusimme myös, etteivät nämä ole saaneet ansaitsemaansa näkyvyyttä viestinnässämme.
Rakkaudella emme tarkoita pelkästään romanttista rakkautta, vaan rakkautta, auttamista, hyväsydämisyyttä, kunnioitusta, myötätuntoa, ystävällisyyttä ja paljon muuta. Eikä ainoastaan ihmisiä, vaan myös luontoa ja eläimiä kohtaan.
Merkitystä puolestaan saamme esimerkiksi rakkaudesta ja siihen liittyvistä asioista. Merkitys vastaa kysymykseen miksi. Miksi teemme mitä teemme? Merkityksen tärkeys on myös suuren suuri syy Joyllan perustamiselle.
Omat arvomme tuntuvat kovin pehmeiltä. Olemmekin pohtineet, miten näiden esille tuominen toimii käytännössä ja miten ne otetaan vastaan. Olemme kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että on tärkeää tuoda oma äänemme esille ja antaa aitoutemme loistaa. Lisäksi arvoista keskusteleminen on tärkeää, jotta ymmärrämme toisiamme ja valintojamme. Yhteiset arvot voivat saada ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.
Mitkä ovat sinun 3 - 5 tärkeintä arvoasi ja ovatko nämä näkyvillä arjessasi? Saatat nimittäin uuvuttaa itsesi, jos teet liikaa kompromisseja arvojesi suhteen. Jos esimerkiksi luovuus on sinulle tärkeää, niin varaa kalenteriisi aikaa luovuudelle. Anna itsellesi lupa nauttia siitä kuka olet. <3
Ilolla,
Netta
Välillä yrittäjänä tuntuu, ettei saa asioita aikaiseksi tai ainakaan riittävästi tehtyä. Kun itse tekee kaikkea, saattaa valmiin lopputuloksen saavuttaminen viedä aikaa. Nyt meidän ahkera työskentely kuitenkin palkitaan ja kulissien takana tekemämme työ alkaa näkyä myös muillekin.
Tattadadaaa…. 31.5 klo 19.00 järjestämme sinulle ILMAISEN vahvuudet voimavarana -webinaarin. Valmennuksessa kerromme mistä kuudesta elementistä kukoistava elämä koostuu, millä työkalulla voit kartoittaa omat luonteenvahvuutesi ja miten voit tunnistaa muiden vahvuuksia.
Ilmoittaudu mukaan tästä.
Hyödynnä tämä ainutkertainen mahdollisuus, sillä emme tule tarjoamaan tätä ilmaiseksi missään muualla!
Jaa ihmeessä ilosanomaa myös kavereillesi!
Ilolla,
Netta
On vihdoin koittanut aika julkaista Joyllan kotisivut. Elämme jännittäviä aikoja, kun jälleen kerran saamme toteuttaa suurta unelmaamme. Tällä kertaa se tapahtuu luomalla uraa yrittäjinä ja levittämällä positiivisen psykologian ilosanomaa.
Suurenmoinen kiitos kaikille teille, jotka olette tukenamme ja auttaneet meitä matkamme varrella. Kiitos myös sinulle, joka osoitat mielenkiintoa positiivista psykologiaa ja Joyllaa kohtaan – vaikkapa lukemalla tätä tekstiä.
Joyllan blogissa julkaisemme muun muassa vinkkejä ja ajatuksia positiivisen psykologian tutkimuksista. Voit seurata meitä myös Instagramissa nimellä joyllafi ja Joyllan Facebook-sivuilla.
Ilolla,
Netta ja Paulina