Mitä on positiivinen psykologia? 

Mistä on hyvä elämä tehty? Tähän kysymykseen monet – aina antiikin filosofeista lähtien – ovat etsineet vastausta. Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka keskittyy tutkimaan tieteellisesti ihmisten hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja sekä näiden edistämistä. Tavoitteena on ihmisten ja yhteisöjen kukoistus.

Kukoistus on kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen tärkeimmät osa-alueet ovat ihmissuhteet, myönteisyys, uppoutuminen, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Tutkimusten mukaan harva meistä kukoistaa, vain 17 prosenttia.

Positiivista psykologiaa sovelletaan monella alalla

Positiivinen psykologia tarjoaa tutkittua tietoa ja harjoituksia useista eri hyvän elämän teemoista. Näitä ovat muun muassa myönteisyyden vahvistaminen, vahvuudet, vuorovaikutus, motivaatio, tietoinen läsnäolo ja merkityksellisyys työssä. Tutkitusta tiedosta löytyy ammennettavaa kaikille elämän osa-alueille työelämästä harrastuksiin ja harrastuksista läheisiin ihmissuhteisiin. Positiivinen psykologia nivoutuu kiinteästi myös tulevaisuuden työelämätaitoihin. Itsensä johtaminen, sinnikkyys ja yhteistyötaidot sekä monet muut positiivisen psykologian aiheet löytyvät arvostetun konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn laatimalta tulevaisuuden työelämätaitojen listalta.

Alla olevaan sanapilveen on nostettu joitakin keskeisiä positiivisen psykologian aiheita. Näihin kaikkiin syvennymme myös Positive Psychology Practitioner™ -koulutuksessamme.

Positiivinen psykologia tutkii hyvinvointia tieteellisesti

Positiivinen psykologia sekoitetaan joskus positiiviseen ajatteluun tai jopa pakkopositiivisuuteen. Sana “positiivinen” saattaa herättää toisinaan ajatuksen, että kyse on vaaleanpunaisesta hattarasta, todellisuuden kieltämisestä tai kevyestä onnellisuushömpästä. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. 

Positiivisen psykologian määritteleminen ei ole yksiselitteistä, mutta keskeistä on se, että kyse on tieteestä. Usein positiivinen psykologia määritellään psykologian osa-alueeksi, joka tutkii ihmisten hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja sekä näiden edistämistä. Hyvinvointiin liittyviä aiheita tutkitaan muillakin tieteenaloilla, ja tutkimusprojektit ovat lisääntyvissä määrin monitieteisiä.

Positiivisen psykologian työkalut

Yksi positiivisen psykologian keskeinen tavoite on tieteenhaaran alkuajoista lähtien ollut tunnistaa ja kehittää interventioita eli erilaisia keinoja ja menetelmiä, joiden avulla hyvinvointia voidaan lisätä ja vahvistaa.

Interventiot voivat olla yksittäisiä harjoituksia tai vaikkapa useista elementeistä koostuvia hyvinvointiohjelmia. Interventioita ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan tieteellisen tutkimuksen keinoin.

Alla esimerkki suositusta ja paljon tutkitusta positiivisen psykologian harjoituksesta. Suosittelemme kokeilemaan tätä Paras mahdollinen minä -harjoitusta. Nauhoite on osa Positive Psychology Practitioner -koulutuksemme videoluentoa.

KUKOISTUKSEN KEHYS™ – JOYLLAN KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN MALLI

Kukoistuksen kehys™ on Joyllan kehittämä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malli, rekisteröity tavaramerkki ja toiminnan viitekehys. Kehyksen osa-alueet ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Kutsumme Kukoistuksen kehystä myös resilienssikehykseksi.

Kukoistuksen kehyksen pohjana on positiivinen psykologia, jonka juuret johtavat aina antiikin filosofeihin asti ja myöhemmin humanistiseen psykologiaan. Siellä suuria vaikuttajia ovat olleet muun muassa Abraham Maslow ja Viktor Frankl. Kehykseen ja sen sisältöön vaikuttaneita nykyajan tutkijoita on lukuisia, tunnetuimpien joukossa esimerkiksi Barbara Fredrickson, Martin Seligman ja Michael Steger.

Kukoistuksen kehyksen ovat kehittäneet Joyllan perustajat Paulina Piippo ja Netta Lehtonen. He loivat Suomeen positiivisen psykologian laaja-alaisen opiskelumahdollisuuden ja ovat opettaneet Kukoistuksen kehyksen avulla positiivista psykologiaa kymmenilletuhansille ihmisille vuodesta 2015 alkaen.